Vaikka olin varoitellut Jarkkoa, etten kaivannut kommentteja jokaisesta virtuaalikynästäni lähtevästä kirjaimesta, hivelivät hänen ylistävät sanansa tietenkin mieltäni ja innostivat minut kirjoittamaan lisää. Olin kuin kilpajuoksija, joka maalia lähestyessään saamansa kannustuksen innoittamana laittaa peliin vielä viimeisetkin voimanrippeensä. Tässä ei nyt ollut kyse tarinan lopetuksesta, vaan kehut siivittivät mielikuvitukseni taas uuteen, entistä hurjempaan nousukiitoon, jonka tuotoksia Jarkko sai luettavakseen parin jakson verran päivässä.

”Hei S,

Katsoin mitä Kreikan suunnassa tapahtuu... Siellä tarina jatkuu. Sinä, joka esität päähenkilöä, olet täysin … … saralla, filmi "… … … …" on pientä sinuun verrattuna. Yritän kuvitella sinua … niin yhden tai useamman … … tai niin yhden kuin useammankin … … . Nähdä kuinka olet joka … …, … ilme silmissäsi ja kätesi täynnä …, vatsasi ja rintasi … … .  Erinomaista matkaa toivottelen

Mitä tulee tarinaan "mitäs sitten tapahtuikaan"; olit saanut oikein kirjoitusinnostuksen päälle kun ensimmäinen lähti illalla ja seuraava osa heti aamutuimaan. Jos Kreikan matkaasi vain kuvittelen, … keikassa kuvittelun lisäksi näen kaiken tapahtuvan aivan kuin vierestä seuraisin. Aistin … kirjoituksessasi, tunnen … … ja hengityksen, näen toisen … katseen. Kuten niin hyvin sanot, hän vapautuu ja … hetken siitä että saa olla …, avata … toisten katsottavaksi, … ja …, saa tulla … ja saa käyttää … … juuri omien … mukaan, saa vapautuneesti … myös itselleen sitä kaikkea hyvää minkä ohitse hän on vuosien saatossa kulkenut. Ei myöskään saa unohtaa kaikkea uutta mitä hän joka hetki kokee, oppii ja omaksuu - kaikkea sitä mitä hän voi tulevaisuudessa tulla käyttämään omaksi ….

Eli mitähän sitten tuleekaan tapahtumaan? Olen suurena kysymysmerkkinä!

Uutisiasi nautinnolla odotellen,

J”

Seuraavan pätkän jälkeen sain tällaisen viestin:

”Hei S,

Kuten jo jossakin aikaisemmassa viestissäni totesin, tuntuu sinulla olevan înspiraatio parhaimmillaan myöhäisempään illalla ja lähes kukonlaulun aikaan aamulla. Luotko illalla päivän mietintöjäsi ja aamulla ynön tuottamia unia ja haavekuvia ? Oli miten tahansa, taso jatkuu edelleenkin korkeana. En ollut ajatellut tuota … nuolaisua mikä loppujen lopuksi ei niin epämiellyttävää olisikaan ja saattaisi olla itse asiassa oikeus ja kohtuus että ohjaan … … … … … … … … ...  Mietintämyssyn alla kohisee: mistä … olikaan ilmestynyt pöydälle ?

Oletko muuten koskaan kuullut termistä "femme fontaine" ja miten se tapahtuu vai joko olet sitä kokeillut?        … ajatuksia tälle päivälle ja palaillaan samoissa merkeissä ajatuksia vaihdellen,

 

Terveisin,

J”

Noiden viestien jälkeen ajattelin, että kai minunkin olisi jo aika vastata muutenkin kuin tarinaa jatkamalla. Sen verran kysymyksiä ja pohdintaa Jarkon viestit sisälsivät. Kirjoitin näin:

”Keskipäivää sateisen harmaasta Suomesta!

Niin, en oikein osaa sanoa tuosta parhaasta "luomisajankohdasta" :))). Kirjoittelen silloin, kun minulla on aikaa ja saan sen tehdä rauhassa. Usein se on myöhäinen ilta tai nyt lomalla myös aikainen aamu. Täällä Suomessa kukko kyllä laulaa paljon aikaisemmin. Ranskalaiset kukot ovat ilmeisesti siinäkin asiassa viisaampia ja osaavat ottaa rennosti, niin ettei pimeässä tarvitse kiekua.
Kirjoitustapani on hyvin spontaani. Aloittaessani en useinkaan tiedä, mihin lopetan. Joskus, muistaakseni juuri eilen illalla sain jonkinlaisen kimmokkeen viestistäsi. En nyt kylläkään muista, mikä se oli. Ja luultavasti siinä kävi niin, että itse tekstiin tuosta kimmokkeesta jäi vain joku pieni häivähdys tai tunnetila, jota esim. Sinun olisi sieltä mahdotonta poimia esiin.
Mutta kyllä minun se on tunnustettava, että palautteesi ja arviosi, kuten myös kysymyksesi saavat minut laittamaan peliin oikeastaan kaiken, mitä minulla laittaa on. Välillä mietin näitä elämisen ja olemisen kummallisia mutkia. Mikä minut saa kirjoittamaan … tarinaa Sinulle, jota oikeastaan en edes tunne? Ja vielä sellaista tarinaa, jossa itse olen ainoastaan kertojan roolissa. Ja miten pienestä kaikki saikaan alkunsa! Minä kirjoitin jatkotarinaa, ja Sinä osasit juuri oikealla tavalla kommentoida sitä. Ei siihen sen enempää tarvittu.
Tuosta oikeudesta ja kohtuudesta olen kyllä kanssasi samaa mieltä :)). Mutta katsotaan nyt, millaiseksi asia kääntyy, kunhan minä taas paneudun siihen :))).
Haluatko oikeasti, että kerron, mistä … ilmestyi pöydälle, vai pidetäänkö se vain mainintana? Ja jos Sinusta vähimmässäkään määrin tuntuu, että pitkitän tarinaa turhaan, niin sano heti. Osaan minä oikoreittejäkin kulkea.
Tuosta "femme fontainesta" en ole koskaan kuullutkaan, saati kokeillut. Googlettamalla sain esiin vain lähinnä ranskalaisia sivuja, ja sitä kieltä en osaa pätkääkään. No, kyllä minä sitten sen verran surffailin, että päädyin …sivulle. Sitten aloin pelätä viruksia ja poistuin sieltä kiireesti.
Mutta mielelläni tutustuisin aiheeseen, jos vaikkapa Sinä sitä minulle esittelisit :).
Tarina jatkuu sitten kun jatkuu. Muista että nainen on häilyvä. Niinpä älä tuudittaudu siihen uskoon, että saat tarinan illalla ja toisen aamulla. Toki sekin voi olla mahdollista tai sitten ei :))).

S”