Heinäkuun helteitten? alkaminen sen sijaan näytti tuovan lisää kierroksia koneisiin. Merkintöjä oli peräti seitsemän eli äkkiä laskien yksi jokaista viikonpäivää kohden. Kärpänenkin kohensi ryhtiään ja pesi verkkosilmänsä uudella saippuallaan, jotta nyt varmasti kaikki tulisi havaittua ja analyysimyllyyn saatettua. (Tuo mainittu saippua on Kärpäsen oma salainen ase, jota se silloin tällöin käyttää hiukan runsaammin. Se saa maailman näyttämään aivan toisenlaiselta. Kannattaa kokeilla, jos saippuan nimen jostain selville saa.)

Merkintöjen tarkempi syynäys tuotti kuitenkin pettymyksen. Seitsemän merkinnän kirjoittajissa oli vain neljä eri henkilöä. Hauskaa (joskushan hauskuus on revittävä olemattomista asioista, Kärpäsen huom!) sen sijaan oli se, että noista neljästä kolmen nikki alkoi samalla kirjaimella.

Viikon aloitti taas lettuilija. Ilmeisesti letut olivat tällä kertaa onnistuneet ilman suurempia karrelle palamisia. Merkintä sisälsi viittauksen lettuilijan omaan blogiin, josta halukkaat ilmeisesti olisivat saaneet lisäselvitystä asiaan. Mutta Kärpänen suunnisti jo seuraavaa merkintää kohden verkkosilmät kirkkaina.

Heinäkuun ensimmäinen päivä osui sunnuntaille. Yhteisön toinen admin, jonka oikeutuksen kyseiseen nimeen ja asemaan jotkut lintukotolaiset aina silloin tällöin asettivat kyseenalaiseksi, kertoili loma-ajelustaan. Matkaa oli taittunut kauniita kesäisiä maisemia ihaillen useampi sata kilometriä pelkän grillimakkaran voimalla, jos postaajan puheita on uskominen. Kärpänen sen sijaan luulee, että voimia ammennettiin välillä aivan muualtakin, mutta kun ei varmasti tiedä, niin ei mene myöskään varmasti väittämään, arvelee vaan.

Yhteisön rauhanrakentaja ja arjen alkamisesta julkisesti iloinnut postaaja oli seuraavana vuorossa. Ongelmia oli nettiyhteyksissä, samoin turvallisuuspoliittisissa asioissa, joita kylläkin yritettiin saattaa paremmalle tolalle lukkoja lisäämällä. Nettiongelmat eivät vielä seuraavaankaan postaukseen mennessä olleet selvinneet, joten apuja tarvittiin edelleen.

AMP oli sitten aloittanut lupaamansa lomareissun. Kuvin ja sanoin, ei sentään sävelin, toi hän terveisiä kaukaa niille, jotka ainoastaan oman maan pölyjä joutuivat vesisateessa nieleskelemään. Onneksi satoi kuulemma suuressa maailmassakin, saattoi terveisten perusteella kuitenkin vahingoniloisesti ajatella, vaikka sellainen tunne on tietenkin täysin tuntematon kaikille lintukotolaisille. Isoa on kaikki maailmalla, totta tosiaan, joutuu Kärpänenkin silmiään pyöritellen toteamaan ja lennähtää taas eteenpäin.

Postausviikon lopuksi kuultiin vielä epävirallisen kommentaattorin selontekoa Suomen entisessä pääkaupungissa vietettävästä suuresta musiikkijuhlasta. Kommenttikansa innostui jonkin verran osallistumaan keskusteluun, mutta yllättäen oli puhe kääntyä taas aivan muille urille. Pohjanlahden länsirannalla asusta VRK yritti vänkäystä saada aikaan, mutta liekö kuumuus pehmittänyt kaikki niin perusteellisesti, että lähes yksikseen sai vängätä. Muut antoivat periksi tai vaikenivat muuten vain, ja postausviikko päättyi RR:n (rauhanrakentajan) ilmoitukseen, ettei netti vieläkään pelittänyt.

Seuraava viikko oli kirvoittanut jo hieman useampia kirjoituksia. Kaiken kaikkiaan niitä oli kolmetoista, mutta lähempi tutustuminen paljasti taas, että RR oli postannut niistä viisi, TTHH kaksi ja AMP myös kaksi. Loput neljä olivat sitten kaikki eri henkilöiltä. Kärpänen pettyi postausten sisältöihin myös siltä osin, että peräti kahdeksassa oli jonkinlainen sivulinkitys tai video. Jotain omaa eikä lainattua toivoisi se aina saavansa lukea, mutta se taitaa olla turha toivo.

Ihan alkuun kehuskeli RR läntisen naapurimaamme kansalaisten luonnetta. He kun RR:n mukaan osasivat ottaa elämän sopivan kevyesti toisin tällä puolen lahtea asustelevat jörrikät. Siitä olivat todisteena oikeasti hauskat ja hymy suupielessä tehdyt televisio-ohjelmat, joita RR oli seurannut. Paljon olisi heiltä opittavaa.
Samaa mieltä tuntuivat olevat useat kommentoijat, päälle päsmärini tietenkin UPK. Oli kyllä myös  toisenlaisia mielipiteitä, ja niinhän pitää ollakin. Ja lopulta taas oltiin jo ties missä asti, kun jokainen intaantui kommentoimaan kirjoitusta omien muistojensa kautta.

Viikon ensimmäisenä arkipäivänä heitti TTHH areenalle kuvan ja kysymyksen, oliko kenelläkään tietoa kuvan esineen alkuperästä. Kommentteja tuli viisi, ja ihan vain nähdäkseen, osuiko arvailuissaan oikeaan, klikkasi Kärpänen ne auki. Tällä kertaa se kuitenkin erehtyi, joten ei siitä sen enempää. Vastausta, oikeaa, kyselijä tuskin sai.

Porukkaa piristääkseen? postasi admin kuvan ja pienen selityksen sille. Postaus ei aiheuttanut suurempia intohimoja, joten eteenpäin. Myöskään seuraava postaus ei kiinnostanut ainakaan Kärpästä. Päänsä se kyllä suojasi, sillä siellähän sen olematon järki oli. Läntinen naapurimaa sai kuitenkin taas ilmaista mainosta. Liekö postaajan sukujuurilla jotain tekemistä asian kanssa?

Kun Kärpänen hieman aiemmin kertoi, että AMP:n edellisestä postauksesta puuttuivat ainoastaan sävelet, niin tällä kertaa oli sekin asia korjattu. AMP:n omasta blogista voisivat halukkaat käydä tutustumassa matkakertomukseen sanoin, kuvin ja sävelin. Niin sitä pitää!

RR suunnitteli muuttoa. Nyt kaipaili hän toisten, viisaampien?, neuvoja asiassa. Ja niitä myös sai! Suurin osa kannatti muuttoa perusteluina sitä sun tätä. Helppoahan se on vierestä neuvoa, kun ei itse tarvitse päätöstä tehdä, saati kaikkea muuttamisen vaivaa nähdä (Kärpäsen huom!)

Muuttamisesta RR:n ajatukset siirtyivät painonpudotukseen tai oikeastaan sen vaikeuteen. Mikä siinä onkaan, kun makkarat niin herkästi vyötärölle kertyvät, mutta eivät ollenkaan yhtä herkästi siitä putoile pois. Siinäpä sitä taas pohtimisen aihetta kesäisen päivän ratoksi.

Mutta noin vakavista asioista ja aiheista oli syytä siirtyä nopeasti mukavampiin. TTHH oli postaukseensa liittänyt hauskan kuvan kissoista ja niiden ilmeistä. Jokaista ilmettä vastasi ilmiselvästi virtuaalimaailmassa yleisesti käytössä oleva hymiö. Jossain päin armasta maatamme ilmeisesti vaihteeksi satoi, kun kuvatekstiksi oli liitetty jotakin siihen viittaavaa.

AMP yritti myös piristää sateen näivettämää yhteisöä. Milläpä muulla kuin arvuuttelulla se helposti kävisi päinsä. Auringonpaisteen toivossako oli väriksi valittu keltainen, mene tiedä. Lopulta oikea vastauskin löytyi, ja palkinnoksi siitä saivat kaikki klikata auki musiikkivideon. Miten omintakeista!

Juhannuksen tienoilla oli yhteisön guru johdattanut opetuslapsensa tirkistelyn ihmeellisen maailmaan. Moni olikin tarttunut vihjeeseen. Nyt oli vuorossa epistola n:o 2. Tirkisteltävät olivat kasvaneet, ja ne oli aika saattaa virallisen rekisterin kautta byrokratian pyörien pyöritettäviksi. Eivät saa enää edes villit luontokappaleetkaan olla rauhassa luomakunnan kruunun toimenpiteiltä, tuumaa Kärpänen ja lennähtää kiireesti kauemmas säästyäkseen itse moisilta rengastuksilta.

Vielä postaili RR kysellen rehellisyyden perään. Kesän ensimmäiset makeat ja myös varsin arvokkaat mansikat olivat saaneet kitkerän sivumaun, kun myyjä oli antanut rahasta väärin takaisin. Tahallaan? Niin arveli RR, sillä hänen heikentynyt näkönsä pakotti hänet luottamaan muihin. Usein tätä luottamusta käytettiin sitten törkeästi hyväksi.

Toinen postaus koski kadonneita lukijoita. Päivän mittaan selvisi, että katoaminen oli ollut pelkästään väliaikaista. Oikeastaan lukijat olivatkin lisääntyneet, kun oikein tarkasti katsottiin. Ja sitten tietenkin taas UPK teki tarkkaan selkoa uudesta lukijasta nikkiä ja oikeaa nimeä myöten, vaikkei kukaan ollut sitä häneltä pyytänyt. Vaikkei ”paljastettu” henkilö Kärpäsen suosikkeihin kuulukaan, tuollainen teko on aika arveluttavaa ja osoittaa tekijältään paitsi harkintakyvyn puutetta myös melkoista pätemisen tarvetta. Mutta siihenhän on UPK:n kyseessä ollen kyllä jo useat kerrat saatu tottua (Kärpäsen huom!).

Mahtoiko UPK innostua edellisestä niin, että linkitti sivulle vielä yhden jutun viikon päätökseksi. Tällä kertaa oli kyseessä masiina, jonka avulla kaukana asuva lemmitty saatiin ilmeisesti hetkessä kuumaksi ja halukkaaksi vaikka mihin. Yhteisön jo parhaimman viriliteettinsä menettäneet lausuivat asiasta taas omia kuolemattomia ajatuksiaan, ja UPK höysti asiaa joka välissä, vaikkei oikeastaan mitään lisäämistä olisi enää ollut. Se pätemisen tarve, sepä se!