Kesäisen iltapäivän ratoksi päätin poiketa kirpputorille. Kirpparikäyntiä oli kyllä tyttären kanssa tuumailtu jo pitemmän aikaa ja nyt se sitten toteutettiin. Olemme molemmat kirpputorien vakioasiakkaita, mutta nyt oli edellisestä käynnistä kulunut jo pitemmän aikaa.

Eipä muuta kuin tuumasta toimeen: tytär jäi kirpparireissulle suoraan töistä, ja minä poljin kesähelteessä lähes kymmenen kilometriä hien valuessa pitkin selkää. Välillä kyllä käväisi jo mielessä, että olisi sitä kai viilemmänkin sään voinut tällaiselle reissulle valita, mutta kun kerran lähdetty oli, niin periksi ei annettu. Saattoihan sitä sitten perille päästyä virvoittaa itseään vaikka jäätelöllä.

Oli hellesäästä hyötyäkin. Muut ihmiset eivät niin tyhmiä olleet, että olisivat kauneimpana, ja kuumimpana, kesäpäivänä tunkeneet itsensä ison liikehuoneiston alakertaan penkomaan toisten vanhoja ja tunkkaisia tavaroita. Siitä johtuen isolla, mutta täyteen tungetulla kirpputorilla, jossa normaalisti sai jatkuvasti väistellä muita asiakkaita, oli nyt runsaasti tilaa katsella ja arvioida esille laitettuja myyntituotteita.

Kyseinen kirpputori on toiminut paikalla jo vuosia, joten niin myyjät kuin ostajatkin ovat sen löytäneet. Vaikka kesä onkin, on tarjolla runsaasti tavaraa. Eniten on myynnissä taas tietenkin vaatteita. Ei voi kuin ihmetellä, miten hyväkuntoisia ja muodikkaita vaatteita ihmiset tuovat myytäväksi. Näyttää siltä, että jotkut uusivat garderobinsa sisällön aina uuden trendin vaihduttua muotimaailmassa eli siis useita kertoja vuodessa.

Kuitenkaan myyntiin tuodut vaatteet eivät ole mitenkään muodista poismenneen näköisiä, vaan kelpaisivat katukuvassa aivan täysin. Minä ja monet muut kaltaiseni, jotka paljon mieluummin ostavat vaatteensa kirpputoreilta kuin muotiliikkeistä, löytävätkin kirppareilta asukokonaisuuksia, jotka ovat persoonallisia, tyylikkäitä, muodikkaita ja kaiken lisäksi edullisia.

Joskus kuulee joittenkin valittavan, etteivät he löydä kirpputoreilta mitään sopivaa ostettavaa. Tässäkin asiassa auttaa harjoittelu. Kun riittävän usein vierailee kirpparilla, silmä kehittyy ja osaa jo katsoa, mitä kannattaa ostaa. Omantyylisiä vaatteita alkaa löytyä yhä useammin ja entistä harvemmin tulee virheostoksia.

Jos alkuhuumassa tuli ostettua liian pieniä, mutta ah, niin edullisia ja somia vaatteita ajatuksena sopia niihin sitten, kun muutaman ylimääräisen kilon saa vartalostaan karistettua, oppii muutaman kerran jälkeen sovittamaan vaatteita kaikessa rauhassa ja myös arvioimaan, sopiiko kyseinen vaate tyylinsä puolesta ostoaikeissa olevalle. Samoin kokemus auttaa ymmärtämään, että kilojen karistus on helpompaa kuvitelmissa kuin oikeassa elämässä.

Samalla tavalla oppii jättämään likaiset, huonokuntoiset ja suorastaan risat vaatteet ja asusteet ostamatta, vaikka hintaa niille ei olisi laitettu muutamaa kymmentä senttiä enempää. Minäkin olin tällä reissulla jo aikeissa ostaa hyväkuntoisen, sopuhintaisen ja kivan, hiukan erikoisen näköisen kesäkassin, mutta koiran tai kissan karvat, joita kassin myyntiin laittanut ei ollut viitsinyt puhdistaa pois, saivat minut perumaan ostopäätökseni. Ei puhdistaminen toki olisi iso työ minullekaan ollut, mutta ehkä en sittenkään ollut aivan varma, että haluan ja tarvitsen juuri tuon kassin, joten ostamatta se jäi karvoihin vedoten.

Kirpputori, jolla kävimme, on tähän asti ollut suosittu ennen muuta runsaan tavaravalikoiman, tavaran hyvän vaihtuvuuden ja edullisten hintojen vuoksi. Kaksi ensimmäistä kriteeriä näyttivät täyttyvän nytkin. Mutta kolmas, edullisuus, oli menneen talven lumia. Miten kukaan kuvittelee, että joku ostaa käytetyn vaatteen, josta pyydetään 30 €? Olkoonkin, että vaate uutena on saattanut maksaa vaikkapa 100 € tai enemmän. Tai että asiakas ostaisi selvästi käytetyn näköiset, kuitenkin aika hyväkuntoiset ja erikoisen väriset kengät 10 € hintaan?

En minä ainakaan sellaiseen sorru, sillä noilla hinnoilla saattaa saada uusiakin vaatteita ja kenkiä alennusmyynneistä.  Sen sijaan myyjä, joka hinnoittelee myyntiartikkelinsa periaatteena kohtuullisuus tai se, että tavara menee kaupaksi, voi ilokseen todeta, että asiakas on penkonut rekin, löytänyt sieltä itseään miellyttävän asusteen ja lisännyt myyjän myyntitiliä taas muutamalla eurolla.

Huolimatta siitä, että moni tavara jäi minulta tällä kertaa ostamatta liian korkean hinnan vuoksi, löysin kuitenkin kevyen kesähameen ja ihastuttavan pitsipuseron parilla eurolla. Ja ne, jotka hiukan läheisemmissä tekemisissä kanssani ovat, saattavat saada joskus nähdäkseen ne seksikkäät alusasut, jotka yhden euron hintaan vaihtoivat omistajaa, ja täyttävät nyt minun vaatekaappini hyllyjä.

Summa summarum: kirpputoreilla käynti kannattaa!