Ny kun tyttö on joulunki ulukomailla, tuntuu tietysti mukavalta laittaa sille ja PY:lle pikkunen paketti jouluks. Mää oon se jo lähettänyki, että varmasti ennättää. Tarpeellista ja käyttökeleposta ja tietysti suomalaista hankin pakettiin. Toivottavasti tykkäävät. Luulen kyllä, että kovastiki tykkäävät, varsinki PY. Se on tarkka rahostaan ja käyttää kaikki vaatteesaki aina melekeen viimeseen säikeeseen asti, tai niin kauan ku ne päällä pysyy. Sukkia kursitaan kokoon ja villapaitojen hituks menneitä kohtia parsitaan umpeen. Se paikkaa tytönki vaatteita, jos sattuu olemaan luppoaikaa. Tällä kertaa sillä ei oo, ku opiskelu vie kaiken ajan.

Määpä kerron, mitä laiton pakettiin. PY: lle mulla oli meininki ostaa paita ja jonkullainen neule siihen päälle. Sen tarkemmin en ollu asiaa aatellu. Pari viikkoa sitte mää lähin ostoksille niitä hankkimaan. Isossa kauppakeskuksessa oli joku joulun alotus ja kaikissa kaupossa isot alennukset. Mentiin mun ystävättären kans Marimekon liikkeeseen, vaikka sitä paikkaa mää yleensä vältän ku ruttoa varsinki näijen viimesten kopiointikohujen jäläkeen. Mutta nyt aattelin kurkata sinne, ku sieltä ainaki sais sitä suomalaista tavaraa, vaikka kuosit oiski kopioitu jostain kirkiisialaisista tauluista.

Heti ovelta huomas, että nyt kannatti ainaki rahallisesti asioija tässä putiikissa. Kolomenkymmenen prosentin alennus kaikista vaatteista oli aika iso, vaikka onhan niissä hinnoissaki vähä marimekkolisää.  Mää suunnistin paitahyllyä kohti. Sieltä raitapaitaosastolta löyty sopivan värinen tasaraitapaita ja siihen vielä sopivat sukat. Se oli varma valinta, sillä raitapaita on jo niin vanha ja tavallinen kuosi, ettei se ainakaan ensimmäiseks herätä plakiointiaatoksia.

Tytölle löyty kivat kukkakuosiset sukat, ja sitte vaan kassalle alennuksia hakemaan. Alennus oli niin iso, että mää sain kaiken tuon eellä luetellun elikkä yhen paijan ja kahet sukat sen paijan hinnalla. Ku vielä sain mukaan joulusta paperia ja muita pakkaustarvikkeita, olin enemmän ku tyytyväinen ostoksiini. Nyt oli isoin huoli pois eikä menny kauaakaan haeskeluun.

Ny joku tietysti kysyy, että eikö tyttö saa muuta ku sukat? No, saapa tietysti, mutta kovin palijo en viiti sille tavaraa sinne lähettää, ku ne pitää tuua poiski, sitte ku se taas tuloo kotikonnuille. Mää kävin lokakuun lopussa kirijamessuilla isolla kirkolla ja ostin sille semmosen kompatehtäviä sisältävän kirijan, ku halavalla irtos. Aattelin, että niistä on heleppo kääntää tehtäviä vieraallekin kielelle, kun viettävät siellä kavereittesa kans illanistujaisia. Uunna vuonna on varmasti jo tarvista semmoselle opukselle.

Sitte mää ostin vielä kumpaselleki ässäarvat, jotka sujautin sukkapusseihin. Tytön täti on värkänny kumpaselleki sormenlämmittimet elikkä lapaset, rasat, vanttuut, tumput tai millä nimellä niitä ny ite kukin haluaa sanoa. Se lähetti ne mulle, ja neki mää pistin pakettiin.

Nyt on molemmille useampi pehemonen paketti avattavaks isossa sukujoulussa, jonne tuloo kuulemma yli kakskymmentä ihimistä. Siellä on muuten lahajojen kans toimittu niin, että jokaiselle vieraalle on arvottu lahajottava. Tyttö oli saanu jonku kälyn, jota se ei oo ikinä nähänykkään. Se kerto alakaneesa tikuta sille villasukkia, ku on kovin vaikea keksiä mitään lahajaa ihan tuiki tuntemattomalle.

Vielä mää laiton pakettiin ruokasuutaa ja siirappia, että PY saa värkätä jouluks siskonpojalleen piparkakkuraktorin. Piparkakkumauste on lähteny erillisenä lähetyksenä jo ajat sitte. Ensimmäinen yritys tehä pipareita meni vähä mönkään, ku tyttö ei ollu löytäny kaupoista siirappia eikä soodaa. Täytyy ny vaan toivoa, että siirappipurkki pysyy kiinni eikä sotke kaikkia muita tavaroita. Vaikka saahan sen varmaan pesemällä pois vaatteista, ainaki mää luulen niin.

Se on kyllä sanottava, että paketin lähettäminen ulukomaille on tyyristä. Kakskymmentäviis euroa se kustansi, vaikkei ollu ees mitenkään mahottoman iso paketti. No, se on kumminki pieni raha, ku aatteloo tytön ja PY:n iloa, ku ne vetää paketista ulos niitä siirapilla ja ruokasuutalla kuorrutettuja lahajojaan ja miettii, mihin ne käsistään laskis.

Kyllähän jouluun aina pieni yllätysmomentti kuuluu!