Mies kertoi minulle melko avoimesti naisesta. Sain tietää muun muassa tämän asuinpaikan. Kun tiesi naisen ”ammatin”, ei sen jälkeen enää ollut vaikeaa googletella hänestä muita tietoja. Itse en siihen ryhtynyt, mutta tyttäreni kiinnostui ja otti naisesta selvää. Hän välitti sitten tiedot minulle ja olipa näyttänyt niitä eräälle ystävättärelleenkin, joka tunsi minut.

Tytöillä oli ollut hauskaa, kun he ruotivat tuon toisen naisen ulkoista olemusta. Varsinkin ystävätär oli asettunut kovasti minun puolelleni ja ihmetellyt, mitä mies oli voinut nähdä tuossa naisessa, kun minä hänen mielestään olin niin pirteä, nuorekas ja energinen. Ainakaan kuvista ei voinut päätellä, että toinen nainen mitenkään voisi minua päihittää.

Minä en ottanut asiaan mitään kantaa. Ulkonäkö ei itsellenikään merkinnyt kuin pientä osaa kokonaisuudesta, joten miksei mies olisi voinut hyvinkin ihastua naiseen. En tuntenut häntä mitenkään. Hänhän saattoi olla vaikka miten älykäs, hauska, kiinnostava ja eroottisestikin viriili ihminen. Ainakin nainen näytti pitävän punaisesta väristä minun laillani. Olisiko sekin ollut pieni osatekijä siinä, että mies kiinnostui hänestä.

Tuohon aikaan ja vielä nykyisinkin pidän yhteyttä erääseen mieheen, joka asuu kaukana, ja joka on hyvä ystäväni. Hänestäkin saatte kuulla tarkemmin, kunhan tarina etenee. Keskustelin myös hänen kanssaan asiasta. Lähetin hänelle linkit, joiden kautta pääsi katselemaan naisen kuvia. Nainenhan oli julkisessa asemassa, joten hänen kuviaan löytyi paljonkin netistä.

Myös ystäväni oli sitä mieltä, että minä veisin voiton, jos tosissaan alettaisiin kisata vaikkapa ulkoisista avuista. Tässä arviossa saattoi kyllä olla mukana sitäkin, että me olimme tavanneet, puhuneet puhelimessa lukuisia kertoja ja mies taisi salaa olla hiukan ihastunut minuun.

Miehelle en tietenkään kertonut, että olin ottanut naisesta vähän tarkempaa selkoa. Mitä hän sillä tiedolla olisi tehnyt. Minulla ei ollut mitään tarvetta käsitellä asiaa enempää. Minulle riitti tieto, että mies heti arjen tullen hoitaisi tämän asian pois päiväjärjestyksestä. Sen jälkeen voisimme jatkaa ja katsoa, kuinka pitkälle rahkeet riittäisivät.

Seuraavalla viikolla heti viikon alkupäivinä oli mies lähdössä Lappiin hiihtämään. Istuessaan jo lentokoneessa hän laittoi minulle viestin, jossa kertoi siivonneensa pöytänsä ylimääräisistä asioista ja suhteista. Viestin loppuun oli hän lisännyt nyt jo kaipaavansa minua, vaikkei vielä ollut edes ilmaan noussut.

Totta kai tuollainen hiveli itsetuntoani. Mutta sen suurempia sydämentykytyksiä kuin aiemminkaan en kyllä tuntenut. Suhde jatkuisi niin kauan kuin jatkuisi. En sitä nyt heti ollut lopettamassa, mutta en myöskään syventämässä. Peruna kerrallaan, tuumasin tässäkin asiassa.