Kärpänen vilkaisee ikkunasta ulos. Tammikuinen iltapäivä on hämärtymässä hyvää vauhtia illaksi. Nyt on taas sopiva aika palata selaamaan blogisivuja, josko niitten antimista saisi kehiteltyä jonkinlaisen keitoksen lukijoitten näyttöpäätteille. Laihanlaisia ovat eväät viime aikoina olleet, se on sanottava, mutta eiköhän sentään jotain niistä irti saada. Töihin siis, tuumaa Kärpänen ja klikkaa sivut auki.

Kohteeksi otetulla viikolla ei postauksia ole kuin kuusi, ilostuu Kärpänen. Ilo on kuitenkin ennenaikaista, sillä yhteen niistä näyttää tulleen toistasataa kommenttia. Kärpänen pyyhkii kauhistuen hikikarpaloita karvaiselta otsaltaan. Ollaan varmaan juhannuksessa tai ainakin pääsiäisessä, ennen kuin kaikki on edes jotenkuten rämmitty läpi!

Sitten se huomaa, että kyseinen postaus on KHÄ: n käsialaa. Tämän postaajan kirjoituksissa on yleensä reilusti kommentteja, mutta lähes aina se johtuu ainakin osittain siitä, että niistä iso osa on KHÄ: n itsensä kirjoittamia enemmän tai vähemmän tarpeellisia ja sisällyksekkäitä vastauksia toisten kommentteihin. Toivottavasti tälläkin kertaa on niin.

Siinä tapauksessa voi kommentteihin luoda pelkän yleissilmäyksen ja käsitellä kaikki lähes yhdellä virtuaalikynän musteeseen kastolla. Kärpänen ristii kaikki kolme jalkapariaan ja lähettää verkkosilmänsä ylös luoden pienen pyynnön Ukko Ylikärpäsen suuntaan. Tulevaa tautia ei kuitenkaan kannata sairastaa, ja Kärpänen päättääkin edetä järjestyksessä, kuten sillä tapana on.

Klikattuaan auki RR: n postauksen sai se kuitenkin havaita, että vaikka itse yritti vältellä ”tauteja”, joutui se tällä kertaa keskelle sairauskertomuksia. RR kertoi kärsivänsä yöllisestä suonenvedosta, joka toisinaan ajoi hänet jalkeille asti. Nyt hän kyseli toisten kokemuksia tuosta kiusallisesta vaivasta ja ennen kaikkea halusi hän kuulla, millä konsteilla muut sen taltuttivat.

Jos on olemassa asia, joka saa jokaisen kynnelle kykenevän liikkeelle omine kokemuksineen ja neuvoineen, niin se on varmasti erilaiset vaivat ja sairaudet sekä niiden hoito (Kärpäsen huom!). Poikkeus ei ollut tämäkään kerta. Neuvoja ja ohjeita alkoi tulla kuin sieniä sateella, ihmekös tuo, kun niin sateinen kesäkin oli ollut (Kärpäsen huom!).

Jos oma kokemusperäinen tieto sattui puuttumaan, niin varmasti sitä löytyi jo aivan lähisuvusta esi-isien ja -äitien jäämistöjä hiukan penkomalla. Neuvoja sateli pässinpökkimistä merisuolaan ja suolakurkkuun asti. Hivenaineet kohdilleen ja vettä litratolkulla kurkusta alas, niin eiköhän jo Uni-Jukka kolkuttelisi sinisine sateenvarjoineen ja jäätelönpaloineen ovella (Kärpäsen huom!).

UPK: n seuraavana ollut postaus ei Kärpästä innosta, joten sen se sivuuttaa pelkällä maininnalla ja lehahtaa sitten hikeä jo valmiiksi otsaltaan kuivaten KHÄ: n postaukseen, johon siis oli tullut toistasataa kannanottoa. Ensi töikseen se päättää tarkistaa, pitääkö sen arvelu paikkansa. Se aikoo laskea, kuinka monta kommenttia kultakin kommentoijalta on.

Sen tehtyään huomaa se kuin ison kiven vierähtäneen pois pieneltä kärpäsensydämeltään. Oikeassa se oli arveluissaan. KHÄ: n virtuaalimusteella on postauksen kommenttiosastoon riipustettu peräti kaksikymmentäyhdeksän kuolematonta ajatusta. Paljon huonommaksi ei jää VRK, joka on availlut sanaista arkkuaan kahdenkymmenenseitsemän kommentin verran, joista osa on pitkiä kuin nälkävuosi.

Kärpäselle tulee entistä kovempi hiki, ja kivi alkaa uudelleen hiertää sen pientä kärpäsensydäntä, kun se ajattelee niitä moninaisia sanakäänteitä ja kiemuraisia lauserakenteita, joilla VRK taas epäilemättä tietämystään esille tuo. Niiden rinnalla kalpenisi jo moni Nobel-palkinnolla palkittu kirjoittajakin (Kärpäsen huom!).

Vielä ovat UPK viidentoista (ainoastaan), AMP kymmenen, vanhalady kahdeksan ja AVK yhdentoista kommentin voimin osallistuneet maailmaa ja sen menoa varmasti monellakin tapaa rikastuttaneeseen ajatustenvaihtoon. Loput kuusi kommenttia ovat lähinnä yksittäisten kommentoijien kannanottoja käsiteltävään asiaan. (Kärpäsen matemaattinen oivalluskyky ja laskutaito ovat tunnetusti perin kaukana yhtä hyvin Jaakobin kuin Esaun matriisien tasosta, joten pienet laskuvirheet suotaneen sille anteeksi. Yritys oli kuitenkin hyvä!).

Laskutoimitukset, menivätpä sitten syteen tai saveen aiheuttivat kuitenkin sen, että Kärpäsen virtuaalikynää musteeseen kastava hoikka sääri väsyi niin paljon, että sen on tällä erää lopetettava ja palattava sorvin ääreen vasta hyvin levänneenä. Siltä varalta, että joku saisi päähänsä mennä muuttelemaan tai poistamaan postauksessa esitettyjä tosiasioita tai mielipiteitä sitä mitenkään julkituomatta, on Kärpänen ryhtynyt erinäisiin tarpeellisiin, helposti toteutettaviin toimenpiteisiin. Sillä ei se toki halua perättömyyksiä levitellä ainakaan tieten tahtoen, ei totta totisesti!