Eipä jäänyt tuttisuukaan tuppisuuksi! Vastaus tuli salamavauhtia. Kun yleensä oli totuttu täältä suunnalta saamaan takaisin vähintäänkin sen verran kuin sinne oli ladattu menemään (tosin niin monimutkaisin ja sekavin sanakääntein ja lauserakentein, ettei siitä aina kyennyt ottamaan selvää kärpänenkään, saati erkki), oli vastine tällä kertaa varsin maltillinen, suorastaan sopuisa.

Pukkaisu oli osunut, mutta siitä kiittelyn jälkeen sijoitetut hymiöt antoivat ymmärtää, että se tuttisuun haavoihin oli pikemmin balsamia kuin suolaa. Ihan oli jbh jo päässyt jyvälle asiasta ja tuttisuun tarkoitusperistä. Mutta ”naisvista” (pitäisi kait olla ”naisvihasta”, kärpäsen huom!) sanoutui tuttisuu jyrkästi irti!

Mutta jos tuttisuun kommentista oli luettavissa ”inhorealismi räpätätimäisyyttä, aina ja kaikkeen puuttuvaa, hienosievistelevää,esittävää tekopyhyyttä vastaan”, niin se sieltä piti löytyäkin.

Tässä kohdassa kärpästä taas kovasti naurattaa. ”Inhorealismi”! Joskus ihmiset alkavat leikkiä tietävämpiä ja sivistyneempiä kuin oikeasti ovatkaan. Sitten he päräyttävät tuon ”sivistyksensä” kaikkien nähtäväksi ja luettavaksi sijoittamalla hienoja, jostain kuulemiaan sanoja ja käsitteitä sinne tänne, usein aivan vääriin asiayhteyksiin ja paikkoihin vain siksi, kun ne niin hyviltä ja hienoilta kuulostavat, ja voisivat ehkä tässäkin yhteydessä upota lukijoihin kuin häkä. Silloin voi käydä niin, että vitoset ja kympit menevät siinä hötäkässä väkisinkin sekaisin, ja ostokset jäävät ainakin sillä kertaa kaupan hyllylle.

No, onneksi on olemassa paikkoja, joista epäselvät asiat, sanat ja käsitteet voi nopeasti ja vaivattomasti tarkistaa. Jos ei tarkistuksen jälkeenkään tule hullua hurskaammaksi, niin sitten on ehkä viisainta jättää sellainen sana kokonaan käyttämättä, jotta uskottavuus edes jotenkuten säilyisi.

Tämän pitkähkön välihuomautuksen jälkeen kävi kärpänenkin tarkistamassa, mitä ”inhorealismilla” tarkoitetaan. Wikipedia antoi tällaisen vastauksen, silloin kun puhutaan taiteesta:

Inhorealismi ei tyydy esittämään asioita luonnollisina, vaan keskittyy asioiden huonoina tai rumina pidettyihin ominaisuuksiin tai liioittelee niitä. Naturalismia on joskus syytetty inhorealismista.

IRC-galleriasta löytyi sanalle tällainen selitys:

Inhorealismi tarkoittaa yleensä todellisuuden kielteisten puolten tunteetonta ja ehkä liioittelevaa esille tuomista, usein jopa samaa kuin kyynisyys.

Nuo selitykset luettuaan ajatteli kärpänen mielessään, että ehkä edellä kuvatussa kohdassa parempi sanavalinta olisi ollut pelkkä ”inho”, mutta voihan se olla väärässäkin. Sille kun ei ole suotu sitä oikeassa olemisen kallista armolahjaa.

Sitten seurasi jotakin käsittämätöntä selitystä karvaisista käsistä, niiden yhteen hakkaamisesta, kokkauksesta ja hygieniasta, ja vielä kauniiksi lopuksi jotakin, mikä kai oli ymmärrettävä lähinnä kehuiksi.

Jbh saattaisi joskus saada jopa tuttisuun arvostuksen osakseen, ellei aina olisi ensimmäisten joukossa mielipiteineen ja tietämyksineen. Kun lähes jokainen kannanotto lisäksi alkoi yksikön 1. persoonan pronominilla (huomio, jonka kärpänenkin on tehnyt), oli se tuttisuulle lähes kestämätön paikka tai ei ainakaan aukaissut hänen arvostushanojaan jbh:n suuntaan.