Seuraavat kaksi viikkoa olivat kiihkeää ja intensiivistä yhteydenpitoa Punahilkan ja Suden välillä. Punahilkka kirjoitteli sähköposteja ja tekstiviestejä eikä Susi aktiivisuudessaan jäänyt yhtään huonommaksi. Työnsä luonteen vuoksi ei Susi yltänyt viesteissään aivan samoihin pituuksiin kuin Punahilkka, mutta lähes aina sai Punahilkka jonkinlaisen vastauksen. Usein se oli kysymys tai jokin pohdinta-aihe, johon Punahilkka kärkkäästi tarttui ja elämänkokemuksensa ja sen hetkisten tuntemustensa pohjalta analysoi ja pohti oikein sydämensä kyllyydestä.

Ja kun vahva eroottinen lataus oli Punahilkan ja Suden välille jo ensiviestien perusteella kehittynyt, on sanomattakin selvää, että se näiden kahden viikon aikana vaihdettujen lukuisten lyhyitten ja pitkien, suorien ja vihjailevien viestien myötävaikutuksella vahvistui entisestään.

Punahilkka tunsi olevansa kuin erotiikkaa ja seksiä tihkuva kävelevä aikapommi, joka ensimmäisestäkin kosketuksesta räjähtäisi kappaleiksi. Yöt olivat levottomia, merkillisten unien täyttämiä. Huolimatta siitä, ettei nukkunut noiden päivien aikana juuri lainkaan syvää, virkistävää yöunta, ei hän tuntenut väsymystä, vaan olo oli odottava, täynnä energiaa, joka vain odotti purkautumistaan.

Suden tekstiviesti saattoi tulla koska tahansa. Milloin Susi kertoi istuvansa pitkästyttävässä kokouksessa ja saadakseen ajan paremmin kulumaan kuvitteli lepäävänsä Punahilkan kiihkeässä syleilyssä tämän käsien ja huulten kulkiessa kiihottavina ja halukkaina hänen turkillaan. Milloin taas hän istui autossa matkalla johonkin tapaamiseen tai edustustehtävään ja leikitteli mielessään ajatuksella, että Punahilkka istui hänen vieressään pukeutuneena korkokenkiin ja lyhyen lyhyeen punahilkkahameeseen, joka jätti sorjaa säärtä ja reittä yllin kyllin näkyviin Suden tassun kosketeltavaksi.

Toisinaan Susi tekstaili syövänsä illallista virallisessa tilaisuudessa, jossa pitkäpiimäisiä puheita kuunnellessa oli aikaa syödä kuvitelmissaan Punahilkkaa suullaan ja silmillään niin kuin kunnon suden kuuluikin.

Punahilkka luki viestejä sydän pamppaillen ja niiden sisältöön kokonaisvaltaisesti eläytyen. Punahilkan tunnetilat ja kiihottumisen asteet sai Susi vuorostaan luettavakseen intiimeissä viesteissä, joita Punahilkka kaikki kirjalliset taitonsa käyttöön ottaen bittiavaruuteen latasi menemään.

Näin jälkikäteen ajatellen oli tuo aika Punahilkan elämässä yksi mielenkiintoisimmista, eroottisimmista, tunnekylläisimmistä ajanjaksoista, joita hän siihenastiseen ikäänsä oli elänyt. Punahilkka tunsi löytävänsä itsestään kokonaan uuden puolen, jonka hän rohkeasti, häpeilemättä, kainostelematta otti käyttöön ja nautti sen synnyttämistä tunnetiloista, mielikuvista ja fyysisistä kokemuksista niin täysillä kuin se suinkin mahdollista oli. Jo silloin ajatteli Punahilkka, että Amerikan Suden jättämä kaipaus ja ikävä yritti nyt saada täyttymystään tätä kautta. Tulisiko se sitä saamaan, sen näyttäisi aika.