Rauni ja Rauna, liekö naisten vai miesten vuoro juhulia, vai kumpastenki! Wikissäki sanottiin, että ”Tämä artikkeli käsittelee taruolentoa. Rauni on myös naisen etunimi.”

Rauni on muinainen suomalainen jumala, Ukko-ylijumalan puoliso tai toisen tulkinnan mukaan itse Ukko.

Rauni sisältyy Mikael Agricolan pakanallisten jumalten luetteloon (1551):

Quin Rauni Ukon Naini härsky

jalosti Ukoi pohjasti pärsky.

Se sis annoi Ilman ja Wdhen Tulon.

Sigfridus Aronus Forsiuksen latinankielisessä versiossa Agricolan luettelosta Ukko synnyttää sateita ja sinkoo peljättäviä salamoita, Rauna panee liikkeelle tuulet ja uhkaa itsekin salamalla.

Ucko ciet pluvias, metuendaque fulgura vibrat,

Rauna movet ventos, fulmine & ipsa minax.

Kansanrunoudessa nimeä Rauni ei sellaisenaan tavata. Kuitenkin Vermlannin metsäsuomalaisten Ison sian runossa esiintyvä Ryönikkä eli Röönikkä tarkoittaa todennnäköisesti Raunia:

Sikki, sikki Suomessa,

Kaltti kasvo kaiseasti,

kärsä viittä kyynärää,

selkä seihentä vako lengnoa,

tulpa, tulpa tuota ukko tappamaan,

Röönikkä repäsemään.

Ukko säikäht että hyppäs kuuseen

ja kaikki muut jumalat muihen puihen.

Uno Harva pitää Raunia naispuolisena Ukkosen jumaluutena. Teoksessaan suomalaisten muinaisuskosta Harva käsittelee myös perusteellisesti E. N. Setälän ensimmäisenä esittämää näkemystä, että Rauni on personoitu pihlaja ja lähtöisin muinaisskandinaavisesta pihlajaa tarkoittavata sanasta raunir (ruots. rönn).

Martti Haavio katsoo Agricolan ilmaisun Rauni Ukon Naini merkitsevän "Rauni-ukon nainen", ja Rauni siis tarkoittaisi Ukkoa, jolla on puoliso, jonka nimeä ei kuitenkaan mainita.

Rauna on suomalainen naisen etunimi. Sitä voidaan pitää Rauni-nimen muunnelmana tai Rauno-nimen naispuolisena vastineena. Raunin nimipäivä on 15. heinäkuuta. Suomessa nimi Rauna on 1900-luvun alusta vuoden 2009 loppuun mennessä annettu 163 henkilölle, jotka kaikki ovat naisia.

Lapsuuvesta muistan yhen Raunin. Se oli nainen. Sitä piettiin vähä erikoisena ihimisenä, ja kai se sitä oliki. Se kävi meillä aina soittamassa härillään oleville lehemille siementäjää, ku meillä oli puhelin. Ois sillä ollu puhelimia lähempänäki, mutta jostain syystä se halunnu niihin taloihin mennä asioitaan toimittamaan.

Tämä Rauni oli vanhapiika ja asusti vanhapoikavelijesä kans pientä, perinnöks saamaasa peltotilikkua. Se oli niijen lapsuuvenkoti. Ei mahtanu toimeetulo olla häävistä, vaikka työtä oli varmasti suut, silimät täyteen. Talo oli vanha rötiskö. En ymmärrä, miten ne siellä talavella tarkeni.

Sitte joskus sen jäläkeen, ku määki olin jo lähteny kotiseuvuilta maalimalle, kuulin, että Rauni oli muuttanu kaupunkiin. En tiijä, mahtaako se elää vielä, tuskinpa. Vaikka mistäs mää tiijän, miten nuori se sillon oli, ku mää olin laps. Ihimeellisiä on ihimisten tiet.

Entisen ukkoni siskonmiehen ensimmäinen nimi oli Rauni. Ei sitä kumminkaan sillä nimellä puhuteltu, vaan sillä toisella, joka oli enemmän miehen nimi. Niin että voi se Rauni olla kumpi vaan, mies tahi nainen.