Salme ja Sanelma, hyvinkö vaan ootta jaksanu juhulia tässä helteessä? Toivottavasti!

Salme on naisen etunimi. Salme tulee viron salm-sanasta, joka merkitsee 'runoa'. Lisäksi nimi yhdistetään salmea tarkoittavaan sanaan väin, jolloin Salme tarkoittaisi 'salmen neitoa' (viroksi väina neiu). Salme on vanhoissa virolaisissa kansanrunoissa sekä kansalliseepoksessa Kalevipoegissa esiintyvä nimi. Kansanrunojen Salme-neitoa kosivat aurinko, kuu ja tähdet. Mahdollisesti heimoharrastuksen innoittamana nimi esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja Suomen almanakassa Salme on ollut vuodesta 1908 lähtien. Suosituimmillaan nimi oli 1920–1940-luvuilla. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Salme-nimen on saanut 9 169 naista ja noin 20 miestä.

Sanelma on suomalainen naisen etunimi. Nimi on ilmeisesti syntynyt Anelma-nimen mallin mukaisesti ja sen vaikutuksesta. Nimestä on varsinkin Pohjanmaalla käytössä myös lyhempi muoto Nelma. Vuodesta 1973 lähtien Sanelman nimipäivä on 5. elokuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Sanelma-nimen on saanut 8 769 henkilöä.

Mää en oo ikään tykänny Salme-nimestä. Meillä päin se vielä aina lausuttiin ”Salame”, niin että entisestään ikävän kuulonen nimi kuulosti vieläki ikävämmältä. En tiijä, kuulostiko se sellaiselta muijen korvissa, mutta ain aki mun korvissani.

Meijän naapurissa asu Salme-niminen tyttö. Se oli mua vanhempi, mutta liikuskeli palijo meijän vanhempien tyttöjen kans. Ku mää ja mun kaksosveli oltiin vauvoja, kävi Salme usein meillä toisen naapurin tytön, Leenan kans. Voi kyllä olla niinki, että tytöt tuli meille meijän isompia velijiä tiiraamaan, mutta pikkuvauvat oli hyvä tekosyy tulla kylään useastiki.

Mää olin Salmen suosikki ja mun mun veli oli Leenan suosikki. Muistan yhen kirijan, jonka Salmelta sain. Sen nimi oli ”Aino, ahkera emäntä”. Ku tulin vanhemmaks, opin sen ulukoa. Sitte se aikain saatossa hävis johonki. Myöhemmin oon yrittäny löytää sitä, mutta en oo onnistunu. Se alako tällä viisiin: ”Näin Aino pesee ahkeraan, ja nuket katsoo kummissaan…” Muuta en siitä enää muista. Jos joku tietää, mistä sen vois löytää, niin olis kiva saaha vinkkiä.

Toinen Salmelta saatu kirija mulla on tallessa. Sen nimi on ”Lepsu ja komittari”. Se on mainio kirija, sopii hyvin aikuiselleki. Oikeastaan siinä on palijo semmosta, jota laps ei ees ymmärrä. Mutta aikuosta naurattaa. Säästän se tytön mahollisille lapsille luettavaks.

Niin että eihän Salme-nimessä oikeastaan mitään vikaa oo, ku tarkemmin aatteloo!