Kärpänen herää vilunväristyksiin. Pimeääkin on. Juuri äskenhän oli heleänkirkas kevätaamu, ja kärpänen asettui suloiseen aurinkoläikkään lämmittelemään ja silmäilemään elämää ympärillään. Nyt se aivan vapisee inhottavien vilunpuistatusten kulkiessa sen hentoisen kehon läpi, auringosta ja sen lämmöstä ei ole tietoakaan, ja suuret verkkosilmätkin tuntuvat kovin raskailta.

Aurinkoläikässä lämmitellessään on kärpänen nukahtanut. Ja voi kauhistus! Se on nukkunut yhtäjaksoisesti yli kaksi vuorokautta. Ei sen ollut tarkoitus nukkua näin pitkään. Kyllähän se arvasi, että uni jossakin vaiheessa tulee, kun aurinko niin suloisesti lämmitti ja joka paikassa oli kovin hiljaista. Mutta pienet nokoset vain oli tarkoitus ottaa ja sitten jatkaa tarkkailutehtäviä ja jotain muistiinkin merkitä. Ja kaiken kukkuraksi piti ensimmäinen kevätpäivä päättää siten kuin kuuluu, mutta se onneton nukahti ja nukkui ihan liikaa.

Mitä tässä nyt oikein tekisi? Ei hommaa keskenkään voinut jättää, se ei ollut ollenkaan kärpäsen tapaista. Jotain oli keksittävä. No, parempi myöhään kuin hohtimet kaulassa tuumaa se sitten hirtehiseen tapaansa, nousee kylmässä kangistuneille siivilleen ja tekee muutaman koekierroksen. Kovin on vaapperaa kärpäsen lento, mutta hiukan verryteltyään alkaa se taas päästä lentämisen saloista selville, ja kohta on työ tehty.

Kun valoa seuraavan kerran on riittävästi, voivat kärpäsen tarkkailupaikan lähettyvillä vierailevat nähdä katossa kummia koukeroita. Kärpästä ei näy missään, se on tainnut painua takaisin horrostamaan ja odottamaan vähän lämpimämpiä säitä. Mutta sen viimeisestä lennosta kattoon jääneitä outoja koukeroita tarkasti seuraamalla ja syynäämällä voi niistä muodostaa ajankohtaisen sanan: kärpäsen terveiset kaikille uteliaille!

 

 

                                                                                                           

                       

            

                                                                                                                     x    x

                           x               xxxxx      xxxxx       x       x         x          x             x                                                                                                                    

                        x    x            x      x      x      x      x       x         x          x           x  x             x  

                       x      x           xxxxx      xxxxx        x       x         x          x         x      x           x

                     xxxxxxx          x              x x           x       x         x          x        xxxxxxx          x

                    x             x       x              x    x        x       x         x          x      x             x       x 

                  x                 x     x              x      x      x       xxxx    xxxx     x    x                 x     x

 

                                                                                                                                        xxx