On se kumma juttu, miten asiat muuttuu ja hyppii eteenpäin ihan yllättäin. Ku olin vieny tytön eilen asemalle, lähin ystävättären kans uimahalliin vettä polokemaan. Siitä oliki jo aikaa, ku eellisen kerran oli siellä oltu. Oli nimittäin ollu pikkusen kiireinen viikko, ku oli monenlaista menoa ja touhua ja tyttöki oli käymässä. Eilen sitte mentiin.

Siellä oli taas väkeä ku pipoa, mutta sinne me vaan tungettiin ihtemmä toisten sekaan. Siinä juostessa, tai mulla se taitaa olla pikemminki laahustamista, käänty puhe taas tähän mun kirijottamisharrastukseen. Yks kaks ystävätär sai oikeen kuningasidean. Mää, joka oon vissiin vähä yllytyshullu, innostus asiasta het paikalla.

Kotiin tultuani mää alon heti sitä toteuttaa. Siitäkös taas ystävätär sai vettä myllyysä. Ny meillä on jo lennokkaita suunnitelmia pilivin pimein. Jotain niistä syntyy, siitä mää oon ihan varma. Millon ne on muutaki ku suunnitelman asteella, sitä ei vielä osaa sanoa, mutta aika näyttää. Joka tapauksessa kumpiki aivan puhkuu intoa. Ja sehän on hyvä merkki. Sillon voi ootella jonkillaisia tuloksiaki. Perästä kuuluu, sano torventekijä.

Mää olin tänään siellä puoskarilla. Huonosti suomea puhuva puoskari kuunteli mun kaikki vaivani. Ens hätään sain kahenlaisia roppia tuohon kipeään käteen. Lisäks sain lähetteen ultraäänitutkimukseen. Sitte sain passituksen vielä monenlaisiin verikokeisiin ja määräyksen varata aika toiselta puoskarilta. Ja vielä sain uuvenlaista ihottumalääkettä, niin että hyvin siellä kävi. Ultratutkimus on kyllä vasta helemikuun alakupäivinä, mutta sitä ei aikasemmaks saanu. Jos nuo ropit ny ees pikkusen auttas kipuihin.

Tänään on ollu oikeen kunnollinen pakkaspäivä. Ihan ouvolta tuntuu, ku on niin kylymä. Aamulla piti ens töikseen miettiä, mitä laitteloo päälle. Onneks löyty päälle sopivia toppavaatteita varastoista. Ei ny enää vähemmillä vermeillä tarkene. Äkikseltään tuntuu kalsealta tämä Suomen talavi. Mää jo melekeen totun siihen lumettomaan talaveen. Mutta kyllähän näillä leveysasteilla ”kuuluu” olla talavella lunta ja pakkasta, niin että tulukoot ny, jos eivät pois osaa pysyä.

Mulla on tänä iltana vielä muita kirijotushommia, niin että mää lopetan ny tällä erää. Eikä mulla oikeastaan mitään asiaakaan oo enää, niin ku ei oikeen palijo muullonkaan. Tämmöstä joutavaa löpinää vaan.