Maanantaina Isäntä lähti taas töihin ja Jaana kouluun. Minä jäin yksin kotiin. Päätin olla kiltti koira enkä liritellyt lattialle ainoatakaan lätäkköä koko päivän aikana. Osittain se kyllä johtui siitä, että kuppini tyhjeni jo aamupäivästä, eikä kukaan ollut sitä päivän aikana täyttämässä.

Kun Jaana tuli iltapäivällä kotiin, juoksin kiireesti ulos ja seisoin taas hyvän tovin puskan juurella kinttu taivasta kohden. Sitten kiirehdin sisälle tarkistamaan, joko Jaana oli täyttänyt vesikuppini. Onneksi oli, ja niin sain sammutettua kurkkuani kuivaavan janon. Join nauttien. Minusta tuntuu, että tuskin koskaan on vesi maistunut suussani näin hyvältä, kuin tässä viimeisinä viikkoina.

Isäntäkin kotiutui ajallaan. Sain hyvää ruokaa kuppini täyteen, ja söin sen viimeistä murua myöten. En karsastanut kuivia leivänpalojakaan, joita ruokaani aina lisätään. Kaikki kelpasi ja olisin syönyt vielä enemmänkin, mutta kuppi oli tyhjä. Onneksi kokemuksesta tiesin, että saisin pitkin iltaa monenlaista mukavaa purtavaa, joten tyydyin tällä kertaa tähän ja aloin puhdistaa partaani eteisen mattoon. Olen siisti koira ja aina syötyäni pudistan partakarvani johonkin karheaan alustaan, tavallisesti mattoon. Se on myös kiitos ruokkijalleni hyvästä ateriasta.

Vielä illalla myöhään kävimme lenkillä. Sitten Isäntä katsoi uutiset ja melkein kaatui sänkyyn. Hän nukkui kuin tukki, mutta minä en saanut kunnolla unta. Janotti kovasti ja kävinkin kupillani tämän tästä. Niinhän siinä sitten kävi, että lätäkkö taas lirahti lattialle. Hiivin vähin äänin ja ketään herättämättä tyynylleni nukkumaan.

Joskus aamuyöstä heräsin kauheaan meteliin. Vaikka olen jo lähes kuuro, en voinut olla tuota ääntä kuulematta. Isäntä ryntäsi ylös sängystään kuin ammuttuna ja kiirehti keittiöön. Hän räpläsi jotakin jääkaapin luona ja kuului selittävän jotakin sähkökatkoksesta, joka oli saanut jääkaapin hälyttämään. En ymmärtänyt siitä mitään, mutta jännitin vähän, mahtaako hän huomata lätäkön lattialla.

Totta kai hän sen huomasi. Tavalliseen tapaan ei hän kuitenkaan minua torunut, avasi vain ulko-oven ja päästi minut pissalle. Kun palasin takaisin, oli lätäkkö jo kuivattu. Minä sain leipäpalasen ja silityksiä. Kinkkusiivujakin sain taas ja ne hotkaisin suurella halulla kitaani.