Nopeudessaan ja vaivattomuudessaan on sähköinen viestintä luultavasti omalta osaltaan lisännyt ihmisten välistä yhteydenpitoa. Kun nykyisin lähes jokaisella on ainakin kännykkä, ja useimmilla myös tietokone, on helppoa kysäistä kuulumisia tai lähettää pieni tervehdys mistä ja milloin tahansa.

Ja kuten jo aiemmin tuli todettua, voi samalla vaivalla kysäistä kuulumisia useammalta ihmiseltä ja lähettää vaikka miten monta tervehdystä: tekstiviestin hinta kun ei päätä huimaa, ja sähköpostejakin voi kiinteää kuukausimaksua vastaan lähettää määrättömästi.

Ei myöskään ole tarpeen kuljettaa mukanaan osoitekirjaa, kun niin s-postiosoitteet kuin puhelinnumerotkin säilyvät mukavasti laitteitten muistissa juuri niin kauan kuin niitä säilyttää haluaa.

Vaikka ihmisten välinen keskinäinen yhteydenpito on sähköisten apuvälineitten avulla lisääntynyt, on se samalla syrjäyttänyt lähes kokonaan perinteisen kirjeenvaihdon. Useimmiten kerrostalon ovipostiluukusta kopsahtaa kirjeen muodossa enää pelkkiä laskuja, jotka nekin useimmilla taitavat olla jo sähköisessä, paperia säästävässä muodossa, mainoksia tai kilpailukutsuja.

Joskus sentään verottaja, eläke-etuuksista kirjaa pitävä taho tai jokin muu virallinen instanssi muistuttaa, että ihminen on kirjattu moniin monituisiin tietokantoihin ja rekistereihin, joista kaikista kyseinen henkilö ei itse taida olla perilläkään. Ja saahan palkkakuitin sentään vielä kerran kuussa kirjeenä kotiin, vaikka senkin ottamista sähköisenä kovasti suositellaan…