Tauno on elokuun viimesen torstain juhulija. Saapas nähä, saako juhulia poutasäässä vai varijon alla.

Tauno on suomalainen miehen etunimi. Nimi Tauno on todennäköisesti syntynyt Karjalassa murresanasta tauno, joka tarkoittaa 'sävyisää', 'hyväntapaista'. Karjalassa nimi Tauno tuli käyttöön 1860-luvulla. Suosituimmillaan nimi Tauno oli 1910–1930-luvuilla, ja se sai oman nimipäivän 1929. Suomesta nimi on kulkeutunut Viroon 1940-luvulla. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Tauno-nimen on saanut 29 025 miestä ja alle viisi naista.

Oppikoulussa mulla oli Tauno-niminen piologian opettaja. Se oli aika rauhallinen mies, varmaan justiin tuommonen ”hyvätapanen ja sävysä”, mitä nimesäki meinaa. Sillä oli aina tapana pitää pistokokeita enkä muista, että se ois oikeita kokeita ikään pitänykään, ei ainakaan keskikoulun puolella. Lukiossa saatto niitäki olla.

Taunolla oli emäntä, jonka nimi oli Leila. Leilaki oli opettajana, ja opetti ruotsia, vaikkei sillä pätevyyttä siihen hommaan ollukaan. Se pääsi vähä niin ku Taunon siivellä vakanssilleen. Niin ainaki puhuttiin, ja saatto se olla tottaki, ku vilikuili vuosikertomuksen opettajarekisteriä. Vuojesta toiseen oli Leilan nimen perässä vaan ”ylioppilas”, vaikka eihän se sitä tarkota, etteikö sillä ois voinu kieltenopintoja ollaki plakkarissa, vaikkei tutkintoa ollukaan.

Mää luulen, en tiijä, että siihen aikaan oli koulun rehtorilla aika iso valta päättää, ketä se palakkaa kouluusa opettajiks. Tietysti, jos tuli papereiltaan palijo pätevämpi hakija virkaa tavottelemaan, piti se siihen valita. Mutta ei Leila huono opettaja ollu ollenkaan. Ei se opettamisen taito tutkinnosta oo kiinni.

Leila niin ku Taunoki, oli kumpiki sellasia tavallisia, aika vaatimattoman olosia ihimisiä. Taunon renttuihi, ku se oli mies, ei oppilaat tietenkään palijo huomiota kiinnittäny, mutta naisopettajat kyllä oli tarkan syynin alla. Sitte ykskaks alako Leila pukeutua tosi värikkäästi ja muotia seuraten. Erilaisia, kivannäkösiä vaatteita oli harva se päivä sen päällä. Siitä tuli kuu us ihiminen. Sillon alettiin puhua, että opintovelat oli ny saatu siinä huushollissa maksettua ja oli varaa sijottaa uusiin vaatteisiinki. No, pienellä paikkakunnalla puhuttiin kaikellaista, niin hyvää ku pahaaki. Jos jotaki ei varmasti tiijetty, se sitte arvattiin ja vietiin eteenpäin totena. Niinhän se on ollu maaliman sivu.