Illansuuhun asti vierähti, ennen ku pääsin taas näihin hommiin. Ilimat ei oo kummennu aamullisesta. Äskönki tuli vettä ku aisaa, mutta nyt taas lakkas. En kyllä usko, että kokonaan lakkas. Se pitää vaan taukoa, että jaksaa kohta taas sataa. Mutta emmää valita. Mää pysyn ihan kuivana täällä katon alla., ja nupista voi kääntää isommalle, jos tahtoo lisää lämmintä luittesa ympärille. Niin että antaa sataa vaa! On se paistanuki!

Mulla oli kaikellaista pyykkäämistä taas, ku eilen tulin reissusta. Eihän ny ulukona tai ees parvekkeella saa mitään kuivaks, mutta ryykyytin pestyt vaatteet kuivaushuoneeseen. Siellä ne saa kuivaa kaikessa rauhassa. Ei näkyny kirijassa olevan varauksiakaan lähipäiville, niin että senki puoleen saavat huoleta siellä olla. 

Aamupäivällä keitin herkkusienikeiton. Katon vähä netistä ohojetta ja sitte sovelsin sitä sen mukaan, mitä aineita mulla sattu olemaan. Ensimmäinen puluma tuli jo ölijyn kans. Ei mulla ollu rypsiölijyä, jota ohojeessa käskettiin käyttää. Mutta mää, joka en heitä mitään käyttökeleposta ruokaa pois, olin säästäny aurinkokuivatuissa tomaatissa olleen ölijyn purkin pohojalle. Ny se oli hyvään tarpeeseen.

Kuullottelin sitte nelijäsataa rammaa pilipottuja herkkusieniä, pikkusen valakosipulia ja reilusti uusia pikkusipulia varsineen ölijynlopussa noin viis minuuttia tai vähä pitempään. Sen jäläkeen heitin sekaan nelijä ruokalusikallista pitsajauhoja, ku vehenäjauhoja ei sattunu olemaan. Sitte lisäsin nesteen. Ois pitäny olla kasvisliemikuutio, mutta mullakos ny oli semmosia. Laiton aivan tavallista vettä sen verran, että keitoksesta tuli paksua, vähä puuromaista.

Sitte mauston. Ohojeessa oli vaan valakopippuria, mutta mää en osaa tehä mitään ruokaa iliman mustapippuria. Huitasin molempia reilumman jäläkeen. Karkeaa merisuolaa laiton kans, mutta en vielä lopullista määrää. Sitte jätin hutun hautumaan noin kymmeneks minuutiks, että jauhot ehti kypsyä ja sipulit kans.

Ku hautumisaika oli lopussa, lisäsin sekaan purkillisen smetanaa. Ohojeessa oli vähärasvasta kermaa, mutta ei mulla semmosta ollu. En muutenkaan tykkää mistään kevyttuotteista. Smetana on hyvää ja sitä oli. Se sai kelevata ja kelepashan se! Tarkistin vielä maun. Suolaa lisäsin ja mustapippuria. Persiljaa ois pitäny olla ja, mutta ei ollu, niin että laiton kirveliä. Se passas hyvin.

Sitte vaan syömään! Vaikka ite sanonki, niin maku oli ku paremmanki kokin hyppysistä lähteneessä sopassa. Soppaa vielä jäiki, niin että saan syyvä sitä ainaki kahtena päivänä. Se on hyvä vaan, ei tartte joka päivä olla kokkaamassa. Ja mun kokemuksen mukaan maku vaan paranoo, ku se jonku päivän on jääkaapissa.

Mää nukun viime yönä taas niin huonosti, että päätin ottaa pikkuset tupluurit, ennen ku lähtisin uimahalliin. Emmää kyllä nukutuks siinäkään saanu, ja sitte vielä joku torvelo tuntematon soitti, eikä sanonu sanaakaan. Tais soittaa väärään nummeroon ja sai mut ainaki hereille, jos ei muuta.

Seuraava takaisku oli sitte se, ku uimahalli oliki kiinni. Pikkusen meinas sapettaa, mutta ovi oli kiinni ja kiinni pysy, vaikka kuinka ois sapettanu. Ei auttanu ku palata pää kuivana kotiin. Ny pitäs vissiin harijottaa itekseen vähä ruumiinkuntoa, ku vaan viihtis ja jaksas. Mulla on joka paikka niin turkasen kipeänä. Pitkät autossa istumiset ei oo hyväks.