Glögi, joulutortut ja muut herkut nautittiin ja kahvit päätettiin keittää vähän myöhemmin. Oikeastaan Sutta taisi houkutella keittiöstä pois ohjelma, joka juuri kuului televisiosta alkavan, ja joka Suden sanojen mukaan täytyi katsoa. Punahilkkaakin Susi houkutteli katsomoon, mutta tämä sanoi laittavansa ruuat pois, eikä hän muutenkaan ollut kiinnostunut kyseisestä ohjelmasta, jota ei ollut koskaan seurannut. Myöskään yhteisen ajan kuluttaminen passiivisena sohvalla istuen ja televisio-ohjelmia tuijottaen ei sopinut Punahilkan käsityksiin hyvästä ja mukavasta koti-illasta.
 
Susi palasi tv:n ääreen, ja Punahilkka touhusi keittiössä. Ei hän sinne kuitenkaan asumaan voinut jäädä, ja kun pöytä oli korjattu, oli hänenkin palattava olohuoneen puolelle, jossa sentään takan kyljessä oli vähän lämpimämpi. Monenlaiset ajatukset kiersivät Punahilkan päässä, kun hän tuumi seuraavaa siirtoaan. Välillä hän istui ohimennen katsomaan ohjelmaa, välillä nousi ylös ikkunasta pimeään iltaan tuijottamaan. Sutta ei Punahilkan levottomuus näyttänyt häiritsevän, tuskin tämä edes sitä huomasi.
 
Sitten sai Punahilkka tarpeekseen. Hän ilmoitti Sudelle aikovansa lähteä. Susi havahtui kuin horroksesta ja kyseli kuin suurenakin yllätyksenä, minne Punahilkka oikein aikoi. Kotiinsa aikoi Punahilkka, minnepä muualle. Hän ilmoitti Sudelle, ettei ollut ajanut tänne asti lauantaiehtoona istumaan tuppisuuna Suden seurassa tämän saadessa ajankulunsa ja rattonsa televisio-ohjelmista. Saman verran hänellä olisi mahdollisuuksia ajatusten vaihtoon omassa kodissaan yksin kuin keinutuolissa kotitossut jalassaan nököttävän, uneliaan Suden kanssa. Kotona ainakin oli lämmin ja jotakin puuhasteluakin, jos sitä kaipasi.
 
Punahilkka kertoi ajatelleensa, että kun nyt yhdessä oltiin ja vieläpä Suden omalla maaperällä, niin siinä nyt toisiinsa sitten tutustuttaisiin ainakin sanallisin keinoin ja miksei muutoinkin. Susi takertui silloin Punahilkan mainitsemaan televisioon. Hän ilmoitti, että voisi sen kyllä sulkea, jos se Punahilkkaa niin häiritsi. Hänelle vain television katselu oli kovin rentouttavaa pitkän ja raskaan työviikon jälkeen. Taas ajatteli Punahilkka mielessään, että hän kyllä tietäisi parempiakin rentoutuskeinoja, joiden avulla pääsisi irti työajatuksista, mutta katsoi viisaimmaksi olla virkkamatta mitään.
 
Siihen Punahilkka vastasi, että kyse oli jostakin aivan muusta kuin pelkästä televisiosta. Ei hän halunnut rajoittaa kenenkään tekemisiä, olkoot ne sitten mitä tahansa. Mutta jos ne monen viikon eron jälkeen, ja etenkin suhteen ollessa vielä kovin orastavassa alussa olivat tapaamisen pääosassa, oli Punahilkka silloin väärässä paikassa väärään aikaan ja voisi kyllä poistua ilman sen suurempaa dramatiikkaa.
 
Heittipä Punahilkka ilmaan ajatuksen siitäkin, että tässä taisivat nyt ihan väärät ihmiset olla toisiinsa tutustumassa, ja pelkkää ajanhukkaa oli yrittää tappaa aikaa samassa rakennuksessa oleillen. Sillä ajan kuluttamiselta alkoi tämän pikkujoulun ohjelma vähin erin Punahilkasta tuntua. Koko ajan kaihersi takaraivossa ajatus, milloin ohjelmassa seuraisi jotain mielenkiintoisempaa. Mutta sellaista taisi hän näissä keimeissä turhaan odottaa.