Tänään on taas pitkä rimpsu hameväkeä, jokka juhulii nimipäiviään. Niitä on Johanna, Hanna, Jenni, Hannele ja Jonna. Jos joku vielä tuosta litaniasta jää uupumaan, niin saa jäähä!

Johanna on naispuolinen muoto nimestä Johannes. Nimi on heprealaista alkuperää; se tarkoittaa "Jumalan armoa". Johanna kuuluu perinteisiin suomalaisiin etunimiin. Sen sisarnimi on Suomen ensimmäisiin kristillisiin etunimiin kuuluva Johannes, joka tulee Raamatun Johanneksesta, Jeesuksen edelläkävijän ja kastajan mukaan. Nimet on johdettu heprean Jochanasta, joka tarkoittaa ’Jahve on armollinen’. Mielenkiintoista on, että Johannan veljesnimi Johannes on ollut yksi suosituimmista kristillisistä etunimistä keskiajalla Suomessa, mutta Johannasta ei ole tältä ajalta mitään mainintoja. Johanna on tullut suomalaisen almanakkaan vasta vuonna 1705 ja nykyisellä päivällään eli 21.7. se on ollut vuodesta 1755 lähtien. Uudessa testamentissa Johannan mainitaan olleen kuningas Herodeksen taloudenhoitajan vaimo ja kuuluneen Jeesuksen ystäväpiiriin. Pääsiäisaamuna hän oli ensimmäisiä, jotka saivat kokea tyhjän haudan ihmeen ja todistaa ylösnousemuksesta. Johanna on tuttu myös kaunokirjallisuudesta. Esimerkiksi Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo päähenkilö on Johanna.

Väestörekisterikeskuksen 1900-luvun alusta pidettyjen väestötilastojen mukaan Johanna on Suomen neljänneksi suosituin naisennimi. Tilastojen mukaan Suomessa on ollut kaikkiaan 145 799 Johanna-nimistä naista sekä noin 30 samannimistä miestä. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.

Etunimitilasto nimestä Johanna 25. maaliskuuta 2013

Syntymävuodet	Miehiä	Naisia	Yhteensä
–1899	12	10 400	10 412
1900–1919	< 5	15 006	< 15 011
1920–1939	<5	8 817	8 822
1940–1959	0	5 751	5 751
1960–1979	< 5	51 772	51 777
1980–1999	< 5	44 705	44 710
2000–2009	0	7 756	7 756
2010–2012	0	1 592	1 592
Yhteensä	< 32	145 799	< 145 831

Vuonna 1899 ja sitä ennemmin syntyneillä naisilla Johanna on viidenneksi suosituin etunimi ja vielä vuosina 1900–1909 yhdeksänneksi suosituin etunimi. 1960-luvulla syntyneillä naisilla Johanna oli yhdeksänneksi suosituin nimi ja 1970-luvulla kaikkein suosituin. 1980-luvulla Johanna oli toiseksi ja 1990-luvulla kolmanneksi suosituin naisennimi. Vuodesta 2000 alkaen nimen suosio on jonkin verran laskenut. Vuonna 1975 lasketussa alle 15-vuotiaiden tyttöjen etunimitilastossa Johanna sijoittui 38:nneksi, vuonna 1981 jopa 14:nneksi ja 1984 sijoitus oli jo kymmenes ja 1986 viides. Johanna oli Hannan tavoin 1800-luvun lopussa erityisen suosittu Kuopion läänissä. Ensimmäiseksi nimekseen siellä sai 1890-luvulla Johannan lähes kolme tyttöä sadasta eli useampi kuin nykyisin. Jälkimmäisenä nimenä Johanna oli vielä suositumpi. Nimi yleistyi 1960-luvulla uudelleen ja oli erityisen suosittu niillä alueilla, joissa se oli aiemmin ollut harvinainen.

Nimien suosion laskuvaihe on yleensä yhtä pitkä kuin nousuvaihekin. Johanna nimen kehityskaari näyttää noudattavan perinteisten nimien kehityskaarta. Nimeämiseen vaikuttaa ihmisten sosiaalinen vaisto. Perinteisten nimien suosio on aaltomaista, koska niihin vaikuttaa niiden aiempi käyttö. Yleensä suurin osa ihmisistä ei halua antaa lapsilleen niitä nimiä, jotka ovat heidän omalla ikäpolvellaan yleisiä ja joihin siksi liittyy liikaa erilaisia henkilömielikuvia. Nimenantajasukupolven etsiessä uusia vaihtoehtoja nimeämiseen päädytään usein samantyyppisiin ratkaisuihin: valtaosa jokaisesta ikäpolvesta saa melko yleiseksi osoittautuneen nimen. Kuten pukeutumista ja musiikkimakua, myös nimenantoa ohjaa ympäröivä kulttuuri ja nimien suosio vaihtelee kausittain.^[

Ensimmäiset etunimet ovat yleensä kaksitavuisia ja jälkimmäiset kolmitavuisia. Syynä on niin kutsuttu viskurilaki, jonka mukaan sanaliitoissa raskaampi osa on jälkimmäisenä. Johanna on kolmitavuisuudestaan johtuen ollut paljon suositumpi jälkimmäisenä nimenä. 1970-luvulla se oli jopa suosituin jälkimmäinen etunimi. Ajan nimityyliin sopien se pystyi jopa murtamaan viskurilain ja nousemaan myös kymmenen suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon.

Hanna on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Se on muunnelma heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa armoa. Vanhassa Testamentissa Hanna on profeetta Samuelin äiti, ja Uudessa Testamentissa esiintyy Hanna-niminen naisprofeetta. Lisäksi se voidaan mieltää Johannan lyhentymäksi. Suomessa sekä suomen- että ruotsinkielisessä kalenterissa Hannan nimipäivä on ollut 21. heinäkuuta vuodesta 1950 asti. Samana päivänä on myös Johannan, Jennin, Jennan, Jonnan, Hannelen, Hannen ja Joannan nimipäivä. Ortodoksisessa kalenterissa naisprofeetta Hannan muistopäivä, ja näin ollen myös Hannan nimipäivä, on 3. helmikuuta. Hanna on kuulunut suosittuihin nimiin vuosina 1890–1910 ja uudestaan se nousi suosikiksi 1980-luvulla. Vuonna 1984 se oli 11:nneksi yleisin alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimistä. Pari vuotta myöhemmin se oli 4:nneksi yleisin. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Hanna-nimisiä suomalaisia on ollut vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkiaan 32 202 naista ja alle 25 miestä.

Jenni on suomalainen naisen etunimi. Nimi oli suomalaisessa almanakassa vuosina 1908-28 5. toukokuuta ja uudelleen vuodesta 1951 lähtien 21. heinäkuuta. Jenni on lyhentymä nimestä Johanna. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi on annettu 19 488 suomalaiselle naiselle.

Hannele on kansainvälinen naisen etunimi. Saksassa sitä käytetään Johannan puhuttelumuotona. Toisaalta sen voidaan ajatella tulevan heprean armoa tarkoittavasta Hannah-nimestä, kuten esimerkiksi Hanna. Hannele-nimisiä on Suomessa rekisteröity vuoden 2009 loppuun mennessä 91 803, joista yksi on mies. Erityisen suosittu Hannele on ollut jälkimmäisenä etunimenä. Suomessa Hannan hellittelymuotona on käytetty myös nimeä Hanneli. Se on virallisena nimenä noin 540 naisella ja muutamalla miehellä. Hannele viettää Suomessa nimipäivää sekä suomen- että ruotsinkielisen almanakan mukaan 21. heinäkuuta. Samana päivänä juhlivat myös Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hanne ja Joanna. Suomenkielisessä almanakassa se on ollut vuodesta 1951 ja ruotsinkielisessä vuodesta 1973.

Jonna on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan etunimekseen on saanut Jonna noin 9240 naista ja muutama mies.

Pitkät oli Wikin jorinatki, niin että tähän postaukseen en enää sotke omia muisteluksiani. Ja liekkö tuohon enää palijo lisättävääkään.