Kommenttivuoroon tuli TiHe. Hän aikoi ehkä hyödyntää olotilassaan jo entuudestaan kasvavaa suurta huonekasvia juhlapuuna. Aivan selväksi ei asia noilla puheilla kylläkään Kärpäselle tullut, mutta ei liene tarpeenkaan. Joka tapauksessa ulkona kasvava havupuu sekä tarkoitukseen sopivat pensaat saisivat valohelmet ylleen, ja siinähän niitä valoja olisi sitten riittämiin juhlan tuntua tuomaan.
Tämän kuullessaan oli KHÄ lähes pyörtyä ihastuksesta. Tuollainen lapsuusaikojen jännittävä, melkein eksoottinen kasvi saisi ehkä ojennella isoja, käsimäisiä lehtiään ja toimittaa näin juhlapuun virkaa TiHe:n huushollissa. Miten upeaa!
Toettuaan ihastuksestaan sen verran, että kykeni taas vastaanottamaan ja ymmärtämään tavallista kommentointia, huomasi KHÄ äkkiä, että PA oli ehkä vieraillut myös sanomassa mielipiteensä. Nyt kommentti oli yllättäen hävinnyt. Oliko kaikki ollut vain unennäköä? Oli tai ei, aikainen ylösnousu vaati sen, että nukkumaan oli hipsittävä tämänkin yökyöpelin. Mutta puuasia ei suinkaan ollut vielä loppuun käsitelty, joten kommentteja kehiin, olkaa niin hyvät! Aikanaan niistä sitten väännettäisiin KHÄ: n salaisissa, seittien verhoamissa luolissa käyrät ja diagrammit, sillä olihan kyseessä tärkeä, lähes poikkitieteellinen tutkimus (Kärpäsen huom!).
Kun aamu sitten valkeni, huomattiin, että kyllä PA oli kuin olikin vieraillut jättämässä puumerkkinsä. Hän oli kuitenkin poistanut sen, koska oli ajatellut kannanottonsa poikkeavan liikaa yleisestä linjasta. Silläpä lailla! Nyt hän tuli kertomaan syitä sekä katumukseensa että toimiinsa ko juhlan suhteen.
Kärpänen on ennenkin kritisoinut lintukodossa vallitsevaa "hyvä veli/hyvä sisko" -tapaa. Kaikki yrittävät lähes epätoivon vimmalla olla kaikkien kanssa yhtä mieltä ja varovat visusti sanomasta, mitä oikeasti ajattelevat. Sehän saattaisi vaikka aiheuttaa jollekin pahan mielen! Jotta sopu ja rauha säilyisivät, oli parasta vain hymistellä ja nyökytellä päätään. Sillä tavoin saattoi ainakin näennäisen yksimielisyyden saavuttaa ja säilyttää.
Huh-huh! Kärpästä moinen mielinkielin oleminen puistattaa. Se on vaikea käsittää, ettei asioista voisi olla myös eri mieltä tai katsella niitä ikään kuin eri näkövinkkelistä. Usein kuitenkin eri mieltä oleminen ja sen ääneen kertominen tulkitaan pahansuopuudeksi, kateudeksi ja moniksi muiksi negatiivisiksi tunteiksi, vaikkei niillä olisi mitään tekemistä asian kanssa.
Mutta onpa se havainnut lintukodossa sellaistakin, että ne harvat eri mieltä olijat, jotka erimielisyytensä ääneen uskaltavat lausua, ovat jo kuin valmiiksi vihaisia ja puolustuskannalla. Erimielisyys ilmaistaan usein syytöksenä, tai ainakin toiset kokevat sen sellaisena. Heille vastataan yhtä vihaiseen ja loukkaantuneeseen sävyyn ja tivataan, mikseivät vallitsevat olot miellytä.
Eri mieltä olevilla on silloin kaksi mahdollisuutta. He voivat joko vähätellä kannanottojaan tai pyörtää ne kokonaan. Tällöin takajaloilleen nousseet saadaan näyttämään niiltä herkkähipiäisiltä, jotka eivät kestä erilaisuutta tai pienintäkään arvostelua. Jyrkemmin asioihin suhtautuvat eivät pyörrä puheitaan, ja usein siitä seuraakin isompia tai pienempiä sanasotia.
Useammin kuin kerran on joku lintukotolainen lähtenyt yhteisöstä ovet paukkuen, kun häntä ei ole ymmärretty. Lähes yhtä usein on tuo tuhlaajahenkilö myös palannut takaisin häntä koipien välissä tai sitten niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Sellaistakaan ei Kärpänen käsitä. Jos ei tuon vertaa voi pysyä päätöksissään, niin kannattaisi ainakin kahdesti miettiä, ennen kuin päätöksensä julkaisee. Muuten antaa itsestään pelkästään naurettavan kuvan.
Jos yritti PA pitää hallinnoimallaan sivulla sopua poistamalla eriävän mielipiteensä, niin PUPK se vasta tuuliviiri olikin. Hänen mielipiteensä muuttui aina sen mukaan, mikä näytti olevan oman suosion kannalta viisainta. Usein se muuttui myös sen mukaan, mitä edellinen kommentoija oli sanonut. On vaikea tietää, huomasiko PUPK itse lainkaan tuuliviirimäisyyttään. Sivullinen sen kuitenkin pani nopeasti merkille.
Tällä kertaa oli hyvä olla välilöissä PA: n kanssa. PUPK oli ehtinyt lukea PA: n kommentin ennen kuin se oli poistettu, ja oi, miten virkistävä se hänestä oli ollutkaan! Yllättäen myös PUPK kuului niihin ihmisiin, jotka suorastaan inhosivat po juhla-aikaa meteleineen ja hössötyksineen. Kaikki alkoi liian aikaisin, ja PUPK: n herkät kuuloelimet kärsivät joka paikassa kuuluvasta kovaäänisestä musiikista.
Siihen katsoen, että PUPK kertoi olevansa lähes minimalisti tämän suuren juhlan suhteen, panosti hän siihen Kärpäsen mielestä kuitenkin melko paljon. Kaapista löytyi sopivat liinat ja kas, kas, tässäkin huushollissa hyödynnettiin suurta huonekasvia juhlapuuna. Nyt tekee Kärpäsen mieli kysyä, oliko tuo tapa tosiaan jo perinteeksi luettava, vai mahtoiko ajatus pällähtää PUPK: n päähän vasta TiHe: n kommentista ? Kynttelikköjä löytyi ikkunalaudoille oikein kaksin kappalein, mutta sitä ei Kärpänen taas käsitä, miksi PUPK: n piti joitakin asioita tehdä toisten ihmisten takia? Hän mainitsi tuon seikan peräti kahteen kertaan, joten totta se lienee.
Loppu kommentista oli pääosin vanhan kertausta. Ilmeisesti toiset eivät olleet osoittaneet tarpeeksi kiinnostusta sen suhteen, missä PUPK aikoi juhlansa viettää, kun siitä piti toistamiseen mainita. Jokohan tämän jälkeen hitaimmatkin älysivät, että tässä kohden pitäisi nyt varmaan laskea yksi ynnä yksi. Mitä siitä sitten saataisiin, se voitaisiin varmaan jonkin ajan kuluttua lukaista PUPK: n blogista tai postauksesta lintukodon sivuille.
Kommentit