Seuraavana päivänä saapui Liisan postilokeroon Pekan nettikaupasta tilaama silkkipusero. Pusero sopi Liisalle kuin valettu kokoa ja väriä myöten. Uteliaana piipahti Liisa itsekin kyseiselle sivustolle. Sieltä hän bongasi puseron hinnan. Haa, pusero ei ollut halvimmasta päästä. Lehmä taisi olla runsastuottoisempi kuin Liisa oli ensin kuvitellutkaan.

Puseron hinnan lisäksi bongasi Liisa kaupasta ihanat, puseroon sopivat kengät sekä erilaisia koruja. Niillä oli hintaa kuitenkin sen verran, ettei Liisa niitä itse aikonut ostaa. Hän ajatteli vihjaista Pekalle, miten hyvin ne sopisivat uuteen asukokonaisuuteen.

Mutta Liisalla itsellään ei tietenkään olisi rahaa niitä hankkia. Jos Pekka haluaisi tehdä Liisan oikein onnelliseksi, hän pystyisi siihen ostamalla Liisalle juuri nuo asusteet. Sitten kun he tapaisivat, voisi Liisa pukeutua Pekalta saamiinsa lahjoihin, jolloin Pekkakin näkisi, miten hyvin ne Liisalle sopivat.

Näin Liisa kirjoitti Pekalle kiitosten lisäksi. Mutta sitten hän oli kuin havahtuvinaan ja alkoi vuolaasti selittää, miten nyt tuolla tavalla oli ääneensä ajatellut. Ei Pekan tietenkään pitäisi enää mitään ostaa Liisalle. Pusero yksistään oli niin kallis, että siinäkin oli aivan liikaa. Pekan pitäisi unohtaa kaikki edellä kirjoitettu. Liisaa aivan hävetti, kun tuollaisia oli mennyt edes ajattelemaan.

Kaikki tämä oli tietenkin pelkkää hämäystä. Liisa aavisti, että istuttamalla Pekan ajatuksiin toimintamallin ja sitten kiivaasti sen torjumalla, hän saisi Pekan toimimaan juuri haluamallaan tavalla. Mitä enemmän Liisa kielteli, sitä enemmän halusi Pekka toimia kieltoja vastaan. Ei kulunut montakaan päivää, kun ilmoitus sekä kenkien että korujen saapumisesta postipakettina kopsahti Liisan postilokero-osoitteeseen. Muutaman päivän kuluttua saapui sinne lahjakortti läheiseen kukkakauppaan ja kohta vielä kallis hajuvesi lahjapakkauksessa.

Liisa kehräsi tyytyväisenä. Eipä olisi ensivaikutelma voinut enemmän hämätä. Luojalle kiitos, oli Liisa ymmärtänyt. millainen kultakaivos Pekka olikaan. Nyt täytyi vain edetä sopivan varovaisesti. Pekka täytyi saada tarttumaan syöttiin entistä tiukemmin, mutta liian läheisiin suhteisiin ei kannattanut ryhtyä. No, kyllä Liisa osasi. Hän nautti suunnitellessaan strategiaa, jolla imisi Pekan kuiviin…