Enpä kuitenkaan ehtinyt jättää tontuille minkäänlaista viestiä lahjatoiveistani, sillä luulen, etteivät ne ymmärrä meidän koirien sähköposteja. Niitä kyllä jätin tänne koko lailla runsaasti. Paperille kirjoitettu toive niille tietenkin olisi pitänyt olla, ja mitenpä minä sellaista olisin osannut väsätä. Lähdimme marssimaan kotia kohden, eikä kukaan enää tainnut muistaa koko lahjahommaa.

Loppumatkasta jouduin olemaan pienen matkaa hihnassa, sillä reittimme kulki jonkin aikaa maantietä myöten. Onneksi sain viimeisen taipaleen kulkea taas vapaasti. Tulimme metsän kautta suoraan takapihalle. Rotta yritti ehdottaa, että minut pitäisi viedä takaovesta sisälle ja huuhtoa tassuni, mutta Isännän mielestä tassuni olivat puhdistuneet kosteassa sammalikossa. Olin samaa mieltä Isännän kanssa, ja Rotta sai tässä asiassa pitkän nenän. Tiedä häntä, mitä kohtaa hän olisi alkanut puristella, jos olisi saanut minut suihkun alle.

Lenkin jälkeen oli mukava oikaista pehmeälle matolle, kun ensin oli saanut pienen herkkupalan ja monta kulausta vettä. Nykyisin torkun mielelläni vierashuoneen valkoisella matolla, ja olipa Rotta näkevinään, että myös sängynpeitteessä oli selviä minun kokoisia ja muotoisia painaumia. Siitä en sano mitään. Antaa Rotan arvella. Yksi lempipaikoistani on tuulikaapin pieni matto. Sen kun kaapii kasaan ja asettuu sen päälle makaamaan, niin uni siinä tulee aivan soutamatta.

Isäntä ja Rottakin näkyivät vetäytyvän päiväunille. Sieltä noustuaan aloitti Rotta ruuanlaiton. Tänään näkyi taas olevan kalaruokaa, kuten lähes jokaisena muunakin Rotan täällä olo päivänä. Odottelen tässä vain, milloin hänelle alkaa kasvaa suomut ja evät, sillä niin usein hän tuntuu kalaa syövän. Minä en kalasta suuremmasti välitä. Joskus on ollut tarjolla muikkuja tai silakoita, ja ne minulle kyllä ovat maistuneet.

Kun ihmiset olivat syöneet ja ruuat korjattu pois, oli Rotta taas lähtötunnelmissa. Menimme Isännän kanssa häntä ulos saattamaan. Isäntä nosti minut syliinsä, ettei Rotta vain lähtötohinoissaan karauta autollaan päälleni. Huiskuttelimme hyvästit, ja niin jäin taas odottamaan seuraavaa viikonvaihdetta. Silloin on kuulemma pääsiäinen, mitä se sitten mahtanee tarkoittaakaan. Ehkä Rotta tulee silloinkin, mene tiedä.