Mies ohjasi veneen laituriin, ja kipusimme siitä pois. Vielä minut saateltiin autolle, ja syliinkin pääsin hetkeksi. Sitten istuin autooni ja lähdin kotimatkalle. Muistan, miten kyyneleet polttelivat luomieni takana, kun ajoin kotia kohti. Olin saanut maistaa hunajaa, ja nyt oli purkki tylysti suljettu minulta. Vaikka järki sanoi, että käyttäydyin typerästi, eivät tunteet ja vietit suostuneet sitä uskomaan. Olin pettynyt ja onneton.
Samaan aikaan, kun minä olin nautiskellut lemmenjuomaa ihanan rakastajani kanssa veneessä keskellä suurta järveä, oli matkaseuralaiseni toisaalla tullut lähes pitkiin täihin odottaessaan minua lähtemään reissuun. Hän oli soittanut puhelimeeni useita kertoja ja eräässä tekstiviestissä hän jopa epäili, toimiiko puhelimeni ensinkään, kun en mitään vastaa. Minulla ei ollut aikomustakaan vastata miehen viesteihin, sillä en halunnut hukata hetkeäkään siitä ajasta, jonka vietin rakastajani kanssa.
Ajelin siis kaikessa rauhassa kotiin, jossa melko vaisuna aloin heitellä vaatteita laukkuun. Oli jo illansuu, ja kun mies seuraavan kerran otti yhteyttä minuun, ilmoitin, että olisin lähtövalmis siihen ja siihen kellonaikaan. Mies oli kuitenkin jo sen verran kypsynyt odotteluun, että ilmoitti ajan, jolloin odottelisi minua alhaalla. Koska minulla ei oikeasti enää ollut syytä pitkittää lähtöä, suostuin armollisesti.
Niin vihdoin pääsimme matkaan. Mies oli kuluttanut päivänsä puistossa ja kerännyt sieltä ruusunkukkia, joilla sitten oli koristellut autonsa. Jos olisin ollut toisenlaisella tuulella, olisin varmasti ollut imarreltu moisesta huomaavaisuudesta. Nyt minua lähinnä tympäisi. Jos en olisi jo päiviä aiemmin luvannut lähteä miehen seuralaiseksi matkalle, olisin varmasti perunut koko reissun. Nyt se ei enää olisi ollut kovin korrektia, kun mies kuitenkin oli odottanut minua koko päivän.
En varmasti ollut kovin mukavaa matkaseuraa, mutta olin allapäin eikä minua huvittanut miehen yritys olla hilpeä ja vitsikäs. Lisäksi minua ärsytti miehen ajotyyli. Hän kaahaili tiellä ja ohitteli surutta, jopa vaarallisesti muita autoilijoita. Jossain vaiheessa taisi keskisormikin heilua, kun joku ei miehen mielestä ajanut oikein. Miehen auto oli myös täynnä erilaisia tutkanpaljastimia, jotka piippasivat ja kilkuttivat kaiken aikaa. Olin tyytyväinen, kun vihdoin ajoimme erää itäsuomalaisen hotellin parkkipaikalle ja pääsimme majoittumaan.
Mies oli kuitenkin päättänyt päästä lomatunnelmaan heti ja kumosi alkoholia reippaaseen tahtiin kurkkuunsa. Minua alkoi jo tosissaan kaduttaa, että olin lainkaan lupautunut mukaan.
Kommentit