Mää oon taas aivan viikkovillissä näijen päivien kans. Elelin jo kaheksatta päivää, vaikka nyt on vasta seittemäs. Muutenki tuntuu viikko lähtevän vähä tahameasti käyntiin. Nukuin yheksään asti ja aamukahavitki join vasta puoli kahentoista aikaan. Mutta eipä se näin lomalla mitään haittaa, vaikka aina oon olluki sitä mieltä, että aamusta se on päästävä tekemään, jos jotaki meinaa. Muuten menöö harakoille koko päivä. Mutta ku yö taas meni kääntyillessä ja sopivaa nukkuma-asentoa haeskellessa, niin onkos tuo ihime, jos aamulla sitte vähä väsyttää.

Melekeen koko hereilläoloaikani oon ollu puhelimessa. Piti perua hieroja, ku sain puoskariajan justiin siihen kohtaan. Onneks kumminki sain uuven ajan hierojalta seuraavaks päiväks. Sitte piti soitella vielä muitaki hoitoaikoja. Neki järijesty onneks.

Mulla ei oo ikään ennen ollu jalakasientä, mutta ny taitaa olla. Oon koittanu hoitaa sitä kotikonstilla ja jollain apteekin voiteellaki, mutta se tuntuu menevän vaan pahempaan suuntaan. Yks varpaanväli on aivan nahaton, ja jalakapöyvästä on nahka rikki ja kutitus on melekonen. Jalakasieni ei kai  mikään hengenvaarallinen tauti oo, mutta mulla on kerran ollu jalassa ruusu ihan samassa kohtaa ja vähä samanlaisin oirein, niin että emmää tohi olla menemätä lääkäriin. Kaiken lisäks lähen taas reissuun, niin että kyllä se on saatava jonkillaiseen kuntoon ennen sitä.

Kesä tietysti vaikuttaa sen, että monet lääkärivastaanotot on kiinni. Niinpä en päässy siihen työterveyteen, jossa tavallisesti käyn. Sain sitte ajan toiseen paikkaan keskiviikoks. Aattelin kumminki, että yritän vielä arvauskeskukseen, jos sinne pääsis vaikka tänään tai huomenna. Siellä oli tietysti pitkät soittojonot, enkä mää viihtiny jäähä oottamaan. Yritin uuvestaan, ja vieläki oli jonoa. Kolomannella kerralla sanottiin, että vaan minuutti pitäs oottaa. Nymmää jäin roikkumaan linijalle, eikä kestäny minuuttiakaan, ku jo mulle vastattiin.

Mun piti tietysti tehä selekoa vaivoistani. Vastaaja ehotti hoitajalla käyntiä. Sain ajan hoitajalle huomiseks. Aattelin mennä ensin siihen, ja sitte jos ei vaivat helepota, meen vielä keskiviikkona puoskarille.

On tämä ilikeä vaiva. Ihimeen kauan mää oon selevinnyki iliman tätä, vaikka oon palijo käyny uimahallissa, jonka sanotaan olevan oikeen jalakasienen pesäpaikka. Viime viikolla kävin eri uimahallissa, ja sieltäkö se sitte tarttu, en tiijä. Mikähän sen itämisaika mahtaa olla? Vaivat kumminki alako heti seuraavana päivänä, ku olin siellä uuvessa paikassa käyny.

Siinä sitä tuliki valitusta oikeen olan takaa. Ny en valita enempää, vaan iloihten siitä, että aurinko paistaa ja on lämmin kesäpäivä. Ja loma, se se on parasta! Taijan tästä kohta ryhistäytyä ja lähteä apteekkiin hakemaan jotaki roppia varpaisiini. Väsyttää! Mutta voinhan mennä vaikka maate, jos en jaksa.