Yölliset kisailumme taisivat olla sen verran väsyttäviä, että päivä oli jo puolessa, kun availimme unisia silmiämme. Sen jälkeen kaikki olikin melkoista matalalentoa.

Miehen teini-ikäisen pojan oli määrä tulla tervehtimään isäänsä illansuussa. Kun minä sain kammettua luuni ylös lämpöisten peittojen alta, sain kuulla, että poika tulisikin jo vajaan tunnin kuluttua. Oli kuulemma laittanut sellaisen tekstiviestin. Mikäpä siinä auttoi muu, kuin kiirehtiä pesulle ja pukemaan, ettei lapsi minua ainakaan puolialastomana pääsisi yllättämään.

Kun olin säädyllisesti pukeissa, kysyin mieheltä, saisinko kuitenkin hiukan murua kurnivaan mahaani ennen tien päälle lähtöä. Sain sekä ruokaa että kahvia, kunhan itse otin tarvikkeet kaapista ja laittelin leipäni. Kahvia oli mies sentään keittänyt sen verran, että siitä riitti minullekin mukillinen.

Nautiskelin aamupalani keittiön pöydän ääressä miestä vastapäätä. Mies ei syönyt mitään, ryypiskeli vain kahviaan ja luki sanomalehteä siihen syventyneenä. Jaaha, tuumin itsekseni siinä istuskellessani. Tässä näytti taas olevan mies, jota kiinnosti sanomalehti enemmän kuin minun seurani. Juuri olin yhdestä sellaisesta sankarista eroon hankkiutunut, kun nyt jo seuraava samanlainen ilmestyi näyttämölle.

Onneksi olin vapaa ihminen tekemään, mitä minua huvitti. Kukaan ei pakottanut minua jäämään tämän miehen seuraan yhtään pidemmäksi aikaa kuin itse halusin. Vaikutti jopa siltä, ettei kovin pitkäaikaista seuraani edes kaivattu. Olimme molemmat siis vapaita lähtemään omiin suuntiimme. Minä ajelisin kotiin eilisiä pyykkejä setvimään. Mies saisi kaikessa rauhassa syventyä sanomalehden antiin ja rapistella sen sivuja hiljaisessa asunnossaan mielin määrin.

Nousin pöydästä, kiitin aamupalasta ja aloin vetää takkia niskaani. Taisin vielä suikata suuta miehelle, joka eilisiltaan verrattuna vaikutti kumman vaisulta. Sitten astuin ulos talvipäivän hämärään ja lähdin huristelemaan autollani kotiin päin. Mielessäni oli ajatus, että tässä osoitteessa tuskin toista kertaa poikkeaisin.

Mutta vannomatta paras. Rouva Fortunalla oli viittansa poimuissa varattuna minulle yllätys tälläkin kertaa.