Aterioinnin päätyttyä Susi ja vierailuisännät vetäytyivät kabinettiin neuvottelemaan. Aterialle oli osallistunut muitakin naisia Punahilkan lisäksi. Kaikilla oli päällään samantapaiset kaavut kuin Punahilkalla. Lisäksi he olivat peittäneet kasvonsa, niin että vain tummat, kauniit silmät olivat näkyvissä.

Naiset vilkuilivat uteliaina vaaleaa, siniharmaasilmäistä Punahilkkaa. Keskustelua ei oikein tahtonut syntyä, sillä juuri kukaan naisista ei osannut englantia. Ei Punahilkkakaan mikään kielinero ollut, mutta jonkinlaista small talkia olisi hän sentään osannut englanniksi käydä. Niinpä seurustelu oli lähinnä katseiden ja ystävällisten hymyjen vaihtoa.

Punahilkan onneksi myös tähän seurueeseen kuului muutama susipuolinen. Ilta kuluikin rattoisasti pienen flirtin merkeissä. Taas nähtiin se, että kirjoitetut säännöt ja käytäntö ovat usein kaksi eri asiaa. Muutkin naiset rohkaistuivat Punahilkan esimerkistä. Sekin tuli todistettua, että maasta, uskonnosta, kulttuurista, sovinnaisuussäännöistä tms. riippumatta ovat sudet ja hilkat samanlaisia kaikkialla maailmassa. Samat halut ja vietit heillä on ja myös samanlainen pyrkimys niitä toteuttamaan.

Ja mitä pahaa siinä lopultakaan on, jos pienellä leikillä, kisalla ja muutamalla taiten valitulla sanalla saa susi hilkan tuntemaan itsensä kauniiksi ja haluttavaksi tai hilkka suden tuntemaan itsensä komeaksi ja taitavaksi. Eikö se ole vain sitä ikiaikaista kaipuuta toinen toisensa syliin hyväksyttynä, samanarvoisena, haluttuna ja kukaties rakastettunakin.

Näin tuumi Punahilkka ja kiihkeänä ojentautui yön tultua ja leikin loputtua oman Sutensa viereen haluavana ja haluttavaksi, himoitsevana ja himoittavaksi, tyydyttäjänä ja tyydytettäväksi. Tummassa ja kuumassa Afrikan yössä nauttivat he taas väsyksiin asti toisistaan ja lopulta nukahtivat sylikkäin kaskaitten laulu korvissaan.