Tänään 16.6. on Päivin ja Päivikin nimipäivä. Ei hullummalta näytä kelikään. Aurinko paisteloo ja linnut lauleloo. Kovin lämmintä ei oo, mutta turkkia niskaan, niin johan alakaa tareta! Tämmöstä tietoa noista etunimistä kaupitteli Wiki:

Päivi on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivä on 16. kesäkuuta. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle (Päivikki oli päässyt nimipäiväluetteloon jo vuonna 1929; sillä oli nimipäivä 30. kesäkuuta). Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivi-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä mennessä kaikkiaan 36 091.

Ensimmäinen Päivi sai nimensä vuonna 1901. Suosituimmillaan nimi oli vuonna 1958, jolloin Päivejä syntyi 2 130 – miltei kuusi päivässä ympäri vuoden. Vuonna 1969 Päivi oli suosituin nimi alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa ja aivan kärkijoukossa vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Vuonna 1983 Päivejä syntyi enää vain runsas yksi päivää kohden. Harvinaisena etunimenä on Päivin ohella käytössä myös Päivä, joka on almanakassa samalla päivällä, 16. kesäkuuta, mutta nimi on annettu alle 70 henkilölle, joista muutamat ovat miehiä.

Päivikki on suomalainen naisen etunimi, jonka nimipäivää vietetään 16. kesäkuuta. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Päivikin nimipäivä oli vuodesta 1929 lähtien 30. kesäkuuta, mutta vuonna 1950 se siirrettiin kesäkuun 16. päivään, joka on myös Päivin nimipäivä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Päivikki-nimen saaneita on Suomessa vuoden 2009 kesäkuuhun mennessä mennessä kaikkiaan 10 588 naista ja alle 10 miestä. Päivikki on luultavasti muodostettu Päiviön sisarnimeksi. Nimi myös ilmentää vuorokaudenaikoja aikaisempien Iltan ja Aamun rinnalla.

Oon huomannu, että mulla tuloo jo puoli postausta noista selityksistä. Mutta ainaki mää ite luen niitä ihan mielenkiinnosta. Monellaista uutta tietoa niistä saa, vaikkei ne tietysti mun hatarassa päässä pysy puolta sekuntia kauempaa. Mutta jos joskus tuloo mieleen nämä asiat uuvemman kerran, niin täältähän ne voi lukasta. Vaikka melekeen helepompaa on hakea ne Wikistä, jos totta puhutaan. Tässä ne ny kumminki on siinä järijestyksessä, ku nimipäivätki on alamanakassa.

Elekää ny kumminkaan säikähtäkö, että mää koko vuojenkierron kaikki nimipäivät selittäisin teille juurta jaksain Wikiä lainaillen. En totta maar meinaa sitä tehä. Mutta tämä kesäploki on semmonen vähä vapaampi voorumi, niin että tänne mahtuu niin omaa ku lainattuaki, jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain punastaki takuuvarmasti, niin totta ku mää oon Punahilikka. Sinistä tänne ei mahu. Siitä väristä mää sai kylläni lapsena. Ja joskus muistuu nimistä mieleen mukavia juttuja elämänvarrelta, niin ku ny se hieroja-Vienoki.

Tuli mulle Päivistäki mieleen yks kesä, ku olin kesätöissä sen nimisen tytön kans. Päivi oli mua pari vuotta vanhempi, ja ollu siinä paikassa töissä jo monena kesänä. Se oli vanha konkari siinä hommassa. Mää olin ihan keltanokka. Paikka oli muuten Marskin Maja Lopella. Sehän on viralliselta nimeltään Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja.

Päivistä mää en kerro sen enempää, nää jutut vaan tuli mieleeni siitä. Mää pääsin Marskin Majalle töihin yhen I:n avustuksella. Se oli kans aikonaan ollu siellä töissä. I mulle sano, ku valittelin kesätöijen puutetta, että soitappas A:lle, joka vastas sen paikan aukipitämisestä siihen aikaan. Majalla piti osata kertoa paikan historiasta monella kielellä, saksakski.

Mää sitä vähä kauhistelin, vaikka olinki lukenu koulussa saksaa, mutta I lupas kirijottaa mulle valamiin pumaskan, jonka sitte opettelisin ulukoa joka kielellä. Vai olikohan se niin, että I kirijotti vaan sen saksankielisen version. Muut, englannin- ja ruotsinkieliset, mää sorvasin ite. Mulle nimittäin ei oo jääny mieleen muuta ku se saksannos tai osia siitä. Näin se alako: ”Die Finischen Soldater…”

Majahan on suomalaisten sotilaijen Mannerheimille rakentama ja lahajottama metästysmaja. Ei se alakujaan oo Lopella ollu, mutta siirretty sinne pois sota-alueilta. Jonku kerran Marski siellä käviki, mutta ei se mitenkään kovassa käytössä oo ikinä ollu. Paitsi ny näyttää olevan. Käväsin sen sivustolla: http://www.marskinmaja.fi/majoitus/kelohuvila , ja sinnehän on tullu vaikka mitä uutta, ravintolaki. Sillon oli vaan pieni kahavio.

Nythän mää rupesin muistamaan kaikellaista mukavaa kerrottavaa noilta ajoilta. Pakko katkasta tämä postaus ny ja jatkaa sitte myöhemmin. Mun pitää nimittäin lähteä sinne reissun päälle, ja auto pitää pakata ja muutenki kahtoa, että koti jää kuntoon. Mutta oottakaahan, ku pääsen taas piuhoihin kiinni, niin kuuletta lisää mun kesätyöstäni Marskin majalla joskus vuonna kahavi ja korvapuusti.