Tuolla eellisessä postauksessa mää kehun, miten hyvin oon hoitanu vahtihommani, joita varte mut tänne on täks viikkoa otettuki. Ei ois pitäny! Kummää alon eilen siivota niitä mansikoita tuossa keittiössä ikkunan ääressä, niin mää näin, että kaks vierasta miestä tuloo pihaan. No, kaikki miehet täällä on mulle vieraita, mutta kumminki: kaks miestä käveli pihaan aivan yllättäen.

Ensin mää aattelin, että ne on roskien hakijoita, ku niitä tässä ny on jokunen päivä ooteltu tuleviks. Mutta mitä ne ny pihaan asti ois tullu, ku roskat oli nostettu pihatien varteen. Mutta sitte mää huomasin, että toisella miehellä oli kana sylissä. Ne näki mut ikkunassa ja viittoili ulos. Mää tietenki menin kiireesti, kyllähän mää arvasin, millä asialla ne oli.

Pomokana, se tytön nimikkokana Koppanen, oli taas pikkusen laajentanu reviiriään ja lähteny kahtomaan, minkälainen järijestys naapurin autotallissa on. Kerrahan se jo meinas lähteä mun mukaani kauppaan, mutta sain sen sillon kääntymään takasi, ku vähä karhasin sitä kotiin päin.

En tiijä, miten kauan se oli siellä sitä tarkastustaan pitäny. Sitte ne miehet, lähitalojen isännät oli aatellu, että kaipa se täältä on lähtösin, ja toivat sen kotiin. Sen jäläkeen mää pijinki kanoja vähä tarkemmin silimällä. Mutta on seki rasittavaa niitä koko ajan vahtia. Tähän asti ne on ollu kuuliaisia, mutta ei näköjään enää.

Tyttö tuli töistä ja päätettiin lähteä sinne kesäteatteriin. Niinhän siinä tietysti kävi, että mansikanpoiminta jäi mun kontolleni, ku ei tyttö ois kerenny sitä tehä. Pakko seki homma oli eilen tehä, ku siellä oli jo palijo huonoja marijoja seassa. Tänään vissiin täytyy taas kahtoa uuvestaan. Niitä on kyllä ruvettava jotenki säilömään. Ei me niitä keretä kaikkia tuoreina syyvä.

Teatteriesitys oli mukava. Vähä oli vielä alakukankeutta, ku tämä oli vasta toinen esitys. Ilima oli ku morsian ja ihimisiä oli penkit täynnä. Suomessa kesäteatteriharrastus on ollu hyvässä huuvossa jo vuosikymmeniä. Yleensä näytelmät on sopivan kevyitä, niin että ne kiinnostaa suurta osaa ihimisistä. Ja tutut näyttelijätki tietysti vetää väkeä paikalle. Ku lisäks esityspaikka on vielä hyvä, niin mikäs on esittää!

Viime yönä mää sainki nukkua teltassani yksin, kun V asettu makaamaan omaan sisällä olevaan koppaasa jo hyvissä ajon. Emmää sitte viihtiny sitä siitä enää herättää mukaani. Pari sääskeä mulla oli seuralaisina illalla, mutta ne mää listin heti kättelyssä. Ja hyvin nukutti taas. Ei ollu kuuma eikä kylymä eikä itikat inissy. Heräilin mää muutaman kerran, mutta aina käänsin vaan kylykeäni ja painon taas silimät kiinni.

Aamulla V sitte tuli mua herättämään, ku se tuli tytön kans ulos. Se on aina aamusin niin innokas ja haluaa saaha väen ylös mahollisimman pian. Meinaa vissiin, että ku kerran on herätty, niin ei sitä sitte enää makoilla turhia.

Ens yö on mun viimenen yö täällä tällä erää. Mun tekis mieli seki vielä nukkua teltassa, mutta huomiseks on tännepäin luvattu ukkosia, niin että viisainta kai ois koota teltta pois niin kauan, ku se on kuiva. Mää oon tässä ny heittäny painia sen asian kans koko aamupäivän enkä oo osannu päättää juuta tai jaata. Mää jo esitin tytölleki, että teltta vois jäähä pystyyn, jos niillä ois sille käyttöä. Mutta tyttö oli sitä mieltä, ettei käyttöä oo, ja jos telttaa tarvitaan, niin sitte he pystyttää sen uuven, ehejän teltan. Niin että kaipa mun täytyy ruveta petiäni kokoilemaan hyvän sään aikana. Se tarkottaa sitte sitä, että mää nukun ens yön sisällä.

Tänään oli pesässä taas kaks munaa. Toinen oli tosi iso. Se oli varmaan sen pomon. Toinen oli pienempi, ja siitä mää oon varma, että se oli Kertun, sen mun kanan munima. Mää oon yrittäny ny vahtia niitä tarkemmin ku eilen, ettei Koppanen lähtis kylille. Mutta sitte mää vaan huomasin, ettei pihassa oo ku kaks kanaa. Koppanen puuttu taas. Mää kävin kahtomassa pihatien päässä, näkyskö sitä, mutta ei näkyny.

Sitte mää lähin postilaatikolle ja aattelin silimäillä vähä tarkemmin ympärilleni. Ei tarttenu mennä postillekaan asti, ku se jo näky syömässä heinää tien poskessa kaikessa rauhassa. Se eilinen naapurin mies tuli siihen sitte kans ja sano, että se on ollu siellä jo monta tuntia. Se kyllä vähä liiotteli, sillä ei siitä ny tuntikausia ollu, ku mää sen viimeks olin pihassa nähäny. Mutta emmää viihtiny ruveta väittämään asiasta.

Mää sanon, että sen saa kyllä ajaa pois pihastaan, mutta isäntä sano, ettei se lähe mihinkään, vaikka yrittää ajaa sitä. Sain määki tehä töitä, että sain sen pois. Ensin mää otin sen kiinni ja kannon vähän matkaa kotiin päin. Ku mää laskin sen maahan, se meinas vaan kääntyä takasi. Mää läpsyttelin käsiä sen takana ja sitte otin heinänkorren ja ajon sitä sillä.

Melekonen potpotus kävi, ku se puikkelehti mun eellä siksakkia, mutta sain mää sen lopulta omaan pihaan. Se meni heti tarhaan ja sitte sisälle, ja mulla kävi jo mielessä, että ny se menöö munimaan. Mutta ei se menny, ja miten ois mennykään, ku se iso muna, joka aamulla oli pesässä, oli vissiin sen.

Sitte kaikki kolome asettu rappusten lähelle pöyvän alle torkkumaan. Nyt ne on noussu ja taapertaavat pihassa aina välillä jotaki nokkasten. V meni kans ulos ja makaa kanojen lähellä aivan ku paimentas niitä. On ne vaan kivoja seurattavia, mutta jonku esteen saavat omistajat kyllä laittaa, ettei ne mee naapureihin.