Kun VRK: n muuntajaehdotukset olivat saaneet postaajalta melko nuivan vastaanoton, yritti VRK sinnikkäästi uutta aluevaltausta. Varaajasta oli kyse, sillä niin olivat selkeästi sen eri osat kuvasta erotettavissa. Postaaja ei kuitenkaan lämmennyt tällekään ehdotukselle, vaan lisäili jäitä ”tietäjän” hattuun (Kärpäsen huom!).

Myös RR kantoi kortensa kekoon. Hän ei ryhtynyt pohtimaan asiaa kovin maailman- tai edes maanlaajuisesti, vaan pysytteli omassa lähipiirissään, tarkemmin sanottuna oman piponsa sisällä. Siellä tuntui kummaa kiristystä, joten RR arveli, että moinen vehje oli täydessä iskussa nimenomaan hänen pääkoppansa sisältöä säätämässä. Eipä kelvannut tämäkään vastaus, tai oikeastaan siis kelpasi, sillä ”oikeaa” tietoahan tässä ei edelleenkään haettu.

Vielä löytyi VV: n varastoistakin ehdotus, vaikka varsinainen nikki aivan muuta antoi ymmärtää. Mutta ehkäpä astiaan oli jostakin Universumin hämäristä yllättäen tullut kaivattua täydennystä, kun sitä oli varaa jo muillekin jakaa (Kärpäsen huom!).

VV: n ehdotuksesta ei Kärpänen ymmärtänyt yhtikäs mitään, sillä eihän se ole mikään laajempien ulottuvuuksien tutkija, vaan pörrää kovinkin pienellä alalla, jossa ”luovuus” kukkii omanlaisella tavallaan kärsien milloin vilua, milloin nälkää (Kärpäsen huom!). Mutta postaajan vastaus kommenttiin siirsi ajatukset taas jonnekin historian alkuhämäriin, jolloin miehet kuuleman mukaan olivat rautaa ja laivat lahoa puuta (Kärpäsen huom!).

Nyt löntysti paikalle saalistusretkiltään KHÄ. Hänen ensimmäinen kommenttinsa oli ilmeisesti joko liian arkaluonteinen julkaistavaksi tai sitten niin varmaa ja oikeaa tietoa, että se oli pitänyt poistaa kokonaan. Toinen kommentti sisälsi jotain käsittämätöntä, siis Kärpäselle käsittämätöntä, höpötystä, joka aivan varmasti kyllä sopi vastaukseksi postaajan asettamaan arvailuun, sillä niin maailmoita, myös ala- sellaisia, syleilevä se oli. Kolmannessa kommentissa piti sitten selitellä, jälleen kerran, miksi ensimmäinen kannanotto asiaan oli poistettu.

Mutta eipä antanut VRK vieläkään periksi. Nyt hän sentään alkoi olla jo vähän rattailla siitä, että oikeaan osui se, joka kaikkein kauimmaksi totuudesta onnistui arvaamaan. VRK: n huumorintaju ei kuitenkaan tälläkään kertaa tainnut riittää tulkitsemaan postaajan vastausta muuta kuin yhdellä, melko tosikkomaisella tavalla, joten arvailu jäi lyhyeen.

PPHH lähti myös kisaan mukaan ensi alkuun poistetulla kommentilla, kas tapahan se on sekin! Seuraava kommentti sen sijaan sisälsi jo täyttä ”asiaa”, siis tässä tapauksessa potaskaa, jota postaaja sitten vastauksessaan analysoi. Jotain oli oikein, jotain väärin, kuten useinkin tuppasi olemaan.

Jo ennätti seuraavana päivänä letunpaistokiireiltään arvailuun mukaan myös maan mainio lettujen käräyttelijä (Kärpäsen huom!). Maaseudulla kasvaneena ja sen muhevia tuoksuja ikänsä nenäänsä vetäneenä (Kärpäsen huom!) arveli lettuilija, että tässä oli nyt kyseessä uusiotuote, jonka postaaja älynsä, ammattititietotaitonsa sekä kierrätys- ja maanruopsutusharrastuksensa yhdistellen oli saanut aikaan. Hyvä oli vehje ja käyttökelpoinen. Käyttökohteelta varmasti sai kiitokset niin keksijänsä kuin käyttäjänsäkin.

Lisää ihmeellistä, kenties ihan entisaikojen jo unhoon jäänyttä tietoutta nykypäivään sovellettuna (Kärpäsen huom!) saatiin kehiin, kun TiHe avasi sanaisen arkkunsa. Hänkin vihjaili niin postaajan ammattitaustaan kuin viimeaikaisiin työkomennuskohteisiin. Mutta oikeuslaitokseen ja sen käyttämiin julmiin rangaistusmenetelmiin kaikki kuitenkin viittasi, se oli selvä. Hämäyksen vuoksi oli laitteessa vain yksi jalka. Muutenhan kaikki olisivat vastauksen arvanneet jo ensisilmäyksellä (Kärpäsen huom!).

Postaaja sanoutui jyrkästi irti moisesta pyövelien ammattikunnasta, vaikka sukurasituksensa perusteella taipumusta alalle olisi ehkä ollut jopa enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Tosin Setä Samulin maassa olisi kyseiselle ammattimiehelle aikoinaan varmasti ollut kovaakin kysyntää.