Mökit, jotka oli rakennettu vuokraustarkoitukseen, tuottivat kuitenkin hyvin. Soile rupesi ajattelemaan, että koska ei mitään varsinaista palkkaa saanut siitä, että uhrasi vapaa-aikaansa mökkien siivoamiseen ja kunnossapitoon, voisi jotenkin muuten hyötyä tuosta tulosta. Hän alkoi ehdotella, että lähdettäisiin koko perhe yhteiselle ulkomaanmatkalle. Rahat matkaan voitaisiin ottaa vuokratuloista. Mikko ei vastustellut suuremmiten, joten niin alkoi Soile järjestellä matkaa.

Ensimmäiseksi kohteeksi hän valitsi Egyptin, joka jo parin vuosikymmenen ajan oli ollut hänen matkahaaveissaan. Soile halusi nähdä ainakin pyramidit, mutta myös muuta vanhaa egyptiläistä kulttuuria. Niinpä päätettiin, että matka toteutettaisiin siten, että osa ajasta vietettäisiin Luxorissa, jossa oli mahdollisuus tutustua Kuninkaiden laaksoon ja moniin muihin tuhansia vuosia vanhoihin muistomerkkeihin. Jotta taas pyramideja päästäisiin näkemään, olisi tietysti matkustettava Gizaan, Kairon lähelle.

Eräällä valmismatkojen järjestäjällä olikin tarjolla tällainen yhdistelmämatka. Matkan pääkohde oli Luxor, mutta keskellä viikkoa hypättiin yöjunaan, joka kiidätti matkalaiset pariksi päiväksi Kairoon. Sieltä tehtiin sitten retki pyramideille ja Kairon Egyptiläiseen museoon. Matkaan sisältyi jo etukäteen jännitystä, sillä olihan aika eksoottista matkustaa tavallisella junalla öiseen aikaan monen sadan kilometrin matka paikallisten ihmisten kanssa 20 miljoonan asukkaan suurkaupunkiin Kairoon.

Matkakumppaneiksi päätettiin pyytää Mikon vanhempaa tytärtä Helinää ja hänen poikaansa. Mikko kustantaisi heidänkin matkansa. Soile oli ajatellut, että oikopäätä Helinä hyväksyisi tarjouksen lähteä ilmaiselle ulkomaanmatkalle kaukaiseen ja eksoottiseen kohteeseen. Mutta aika pitkään piti vakuutella kaiken sujuvan varmasti hyvin, ennen kuin Helinä suostui. Lopulta hän kuitenkin uskaltautui mukaan.

Matka osui koululaisten talvilomaviikolle. Suomessa oli kova pakkanen, kun matkalaiset suuntasivat kohti lentokenttää. Ensimmäinen pieni yllätys odotti jo siellä. Turvatarkastuksessa tytär yllättäen ohjattiin sivuun ylimääräistä tarkastusta varten. Hänen repustaan löytyi epäilyttävä pullo. Asia selvisi, kun ilmeni, että Mikko oli laittanut ylimääräisen tyhjän konjakkipullon tyttären reppuun mitä lie käyttöä varten. Kyllä tytärkin asiasta tiesi, muttei ollut tullut ajatelleeksi, että alkoholipullo, vaikka tyhjäkin, alaikäisen repussa aiheuttaisi mitään ylimääräistä hämminkiä. Pullo otettiin pois ja matka saattoi taas jatkua.

Päästiin koneeseen ja kohta oltiin jo ilmassa. Soile ihmetteli, kun korvat tuntuivat menevän lukkoon koko ajan ja piti jatkuvasti nieleskellä. Tuntui myös siltä kuin kone ei olisi saanut korkeutta. Pian kuulutettiinkin, että ilmanpaineistusta ei koneessa saatu kunnolla toimimaan, joten oli palattava takaisin kentälle, sillä toimimattomalla laitteistolla ei voitu lähteä matkaan.

Laskeutuminen täysien polttoainetankkien kanssa ei kuitenkaan ollut mahdollista, joten nyt sitten olisi kierreltävä ja kaarreltava pääkaupunkiseudun yllä ainakin puolitoistatuntia, jotta polttoainetta saataisiin vähemmäksi ja laskeutuminen olisi turvallista. Mikäpä siinä auttoi. Aikanaan palattiin kentälle, jossa vielä odotettiin uutta konetta ja miehistöä useampi tunti. Kun viimein monen tunnin viivästyksen jälkeen päästiin matkaan, oli iltapäivä jo pitkällä.

Perille Luxoriin saavuttiin yömyöhällä väsyneinä. Soile muistaa illasta pimeyden, lämmön ja jasmiinin tuoksun. Hotelli sijaitsi Niilin varrella ja sitä ympäröi iso, hyvin hoidettu puutarha. Seurue oli viisihenkinen. Helinä majoittui poikansa kanssa samaan huoneeseen ja Soile tyttärensä kanssa samaan. Jostain syystä Mikolle oli pitänyt varata yhden hengen huone. Se sijaitsi hotellin siivessä ja oli upea ja niin iso, että Soile ja tytärkin muuttivat sinne nukkumaan jo samana iltana. Siipeen kuljettiin puutarhan läpi, jossa oli parikin uima-allasta ja polun varrella kukki ja tuoksui ihana jasmiini, joka varsinkin iltaisin levitti ympäristöönsä suloista, makeaa tuoksuaan.