Saavuin perille tai ainakin luulin saapuneeni. Olin järven rannassa, jossa ilmiselvästi oli vuokrattavia venepaikkoja. Jonkinlainen viittakin oli minut tänne ohjannut. Laituripaikoilla pojuissa keikkui kyllä muutamia veneitä, mutta ainuttakaan ihmistä en nähnyt missään, en myöskään autoja.

Pettymys kaihersi rintaani. Oliko mies sittenkin tullut katumapäälle ja kaikista vakuutteluista ja vannottamisista huolimatta tehnyt ns. oharit? Minulla nimittäin oli tapana aina etukäteen yrittää varmistaa, että treffikaveri myös saapuisi paikalle. Kerroin, että itse tulisin aina, jos niin kerran oli sovittu. Jos voittamaton este ilmaantuisi, ilmoittaisin siitä mahdollisimman nopeasti tai ainakin heti, kun kykenisin.

Äkkikuolemalle ei kukaan mahtanut mitään, eikä kuollut ihminen tietenkään voisi selityksiä enää antaa. Mutta kaikki muut esteet oli mahdollista ilmoittaa etu- tai jälkikäteen, jos ihmisestä löytyi selkärankaa. Ja jos kävi niin, että sovitut treffit eivät oikeasti kiinnostaneetkaan, kun tapaamishetki lähestyi, oli kohteliasta kertoa sekin reilusti. Sellaisesta jäi aina parempi vaikutelma kuin siitä, että jätti vain kylmästi tulematta.

Siinä yksinäisellä rannalla seistessäni mietin kuumeisesti, olinko varmasti muistuttanut miestä kaikista näistä asioista. Olin kyllä saanut hänestä luotettavan vaikutelman sen jälkeen, kun hän oli kertonut olevansa naimisissa. Mutta eihän virtuaalimaailmassa voi koskaan olla mistään täysin varma, sen olin jo oppinut. Siellä jos missä on helppo esiintyä kokonaan toisenlaisena kuin oikeasti onkaan ja antaa katteettomia lupauksia. Vastapuoli ei koskaan saa selville totuutta, jos toinen sen haluaa salata.

Myös kiukkuni alkoi hiljalleen nousta. Oliko mies huijannut minut tänne sadan kilometrin päähän ja jättäisi nyt tulematta sovittuun tapaamiseen? Siitä ei hyvä seuraisi, sen saisi mies huomata pikemmin kuin arvaisikaan. Minulla ei ollut miehen puhelinnumeroa, niin että en voinut soittaa tai lähettää tekstiviestiä, mutta sähköpostiosoite oli, ja sitä kyllä käyttäisin, ellei miehestä mitään kuuluisi. Aloin jo lietsoa itseäni kiukkuiseen raivoon ja miettiä sopivan piikikkäitä sanakäänteitä tuon petollisen miehen peittoamiseksi, kun puhelimeni samassa soi.