Ensi kertaa nähtäessä olivat pennut vasta noin kuukauden ikäisiä, joten vielä piti odotella muutama viikko, ennen kuin pieni suloinen karvaläjä sitten saatiin hakea kotiin. Sitä hetkeä odotellessaan oli pennun pikkuemäntä laittanut pennulle pedin pehmusteineen ja muine tykötarpeineen valmiiksi. Hyvä oli pennun tulla, kun kaikki oli valmista ja sitä niin hartaasti odotettiin.

Koko perhe ihastui pieneen turrikkaan, ja sitten sattui sellainen ihme, että muutamia kuukausia pennun tulon jälkeen huomasi Soile olevansa raskaana. Ilo ja ihmetys uudesta raskaudesta oli suuri. Soile oli toki jo yli neljänkymmenen, mutta koska hän kerran oli tullut raskaaksi, ei hän murehtinut tulevaa, vaan nautti mahdollisuudesta saada sittenkin toinen lapsi ja tyttärelle sisarus.

Raskaus tuntui etenevän normaalisti. Mutta 12. viikolla ollessaan neuvolalääkärissä huomasi Soile, että lääkäri kovin pitkään epäröi, ennen kuin merkitsi neuvolakorttiin kuulleensa sikiön sydänäänet. Niin kävi, että kohta tämän jälkeen Soile joutui äitiyspoliklinikalle, jossa todettiin, että kohtu oli tyhjä.

Kaikista raskausoireista huolimatta oli Soilella ns. tuulimunaraskaus. Soile joutui sairaalaan, jossa hänelle tehtiin kaavinta. Taas sattui Soilen kohdalle gynekologi, jolla ei ollut lainkaan empatiaa äitiä kohtaan. Kun toimenpide oli tehty, aikoi hän lähettää Soilen kotiin ja seuraavana päivänä töihin. Viisas hoitaja sai lääkärin kuitenkin kirjoittamaan Soilelle kolme päivää sairauslomaa vetoamalla siihen, että tämä oli menettänyt paljon verta ja oli heikossa kunnossa. Soilen henkinen puoli ei juuri ketään kiinnostanut, ei ainakaan lääkäriä.

Vielä toinenkin tuulimunaraskaus Soilella oli. Ne olivat karvaita ja kuluttavia kokemuksia. Niistä toivuttuaan hyväksyi Soile vihdoin ajatuksen, ettei enää lapsia saisi. Mutta usein kysyttäessä kuinka monta lasta Soilella oli, vastasi tämä sanomalla, että hänellä on yksi elävä, yksi kuollut ja kolme syntymätöntä lasta.

Sillä jokaista menettämäänsä lasta oli Soile toivonut, odottanut ja menetettyään surrut ja kaivannut. Kaikki olivat hänelle rakkaita ja arvokkaita. Jokaisen lyhyellä elämällä oli ollut oma tarkoituksensa Soilen kehityskaaressa. Kaikki olivat hänen lapsiaan.