Illallahan se sitte nähään, kumpi on viisaampi, ilta vai aamu. Mää veikkaisin tuota iltaa, vaikka ei se ny aivan kirkossa kuulutettu juttu oo sekään. Jos mää aattelen ihteäni, niin kyllä mää tänään aamusella olin rahtusen viisaampi, ku eilen illalla. Kokemuksia on enemmän ja tietoaki.

Eilen sain sitte vihon viimen auki kesäteatterikäyntien pään. Ensimmäinen kokemus ei ny mikään päätä huumaava ollu, muuta ku sen suhteen, että meinas tukahtua kuumuuteen, vaikka oli jo ilta. Onneks kaikki penkit ei täyttyneet, ja me siirryttiin vähä varijosempaan paikkaan istumaan. Väliaikoneen, 20 minuuttia, näytelmä kesti vajaat kaks tuntia, eikä kyllä enempää ois jaksanukaan.

Se oli rakenteeltaan jotenki outo, tehty ilimeisesti suoraan romaanista iliman kunnon dramatisointia. Ei semmonen oikeen taho onnistua. Lisäks mulla oli tunne, että näyttelijöitä oli liikaa. Halukkaita oli ilimeisesti enemmän ku tarjolla olevia roolia, niin että lopuille piti sitte rautalangasta vääntämällä saaha jonkullainen rooli ite kullekin. Kyllä semmosen hoksaa, jos joku on vaan lavan täytteenä iliman sen kummempaa tärkeää merkitystä.

Oon sitä mieltä, että harrastajateatterissa kaikille pitäs saaha kunnollista tekemistä, ettei kukaan kokis olevasa vaan mukamas näyttelemässä. Sillon näytelmät pitäs valita niin, että jokahinen sais oman roolin, vaikka kuinka pienen, josta olis sitte vastuussa. Ja samati taas, että jos rooleja on palijo, ei niitä pitäs yrittää hoijella muutaman hengen voimin.

Paras yritys, jonka tiijän, on näytelmä, jossa oli 52 eri roolia. Näyttelijöitä lavalla oli kumminki vaan koko näytelmän aikana viis (5), joista yks oli pääroolissa. Loput nelijä hoiteli sitte nuo noin viiskymmentä roolia. Mää en oikeen taho uskoa, että kukaan on niin hyvä näyttelijä, että seleviytys yli kymmenestä roolista erinomasesti. Ammattiteatterissa se vielä voi onnistua, mutta harrastajateatterissa juju on just siinä, että kaikki halukkaat pääsis esiintymään. No, eilisessä näytelmässä oli päässy, mutta siitä huolimata näytelmävalinta oli minusta huono.

Kelit on kesäset, ei voi valittaa. Nyt kyllä veti taivaan ihan piliveen. Saa nähä, tulooko ukonkeliä. Parvekkeella on yli kolomekymmentä astetta lämmintä. Ei tee mieli mennä paistumaan. Oottelen, että vähä viilenöö. Sitte siellä on kiva istuskella lukemassa ja kahavia juomassa. Samalla voi vähä seurailla, mitä muualla maalimassa tapahtuu, vaikka musta kyllä tuntuu, että kaikki ihimiset nököttää sisällä hellettä paossa tai paistaa nahkaasa mökillä.

Pesin lakanoita, ja vein ne ulos kuivamaan. Ny ne varmaan on jo kuivat. Taijan käyvä hakemassa ne pois ja mankeloin saman tien. Saan tuulelta ja auringolta haisevat, puhtaat lakanat sänkyyni. Niihin on sitte illalla mukava kellahtaa.