Tämä kaikki tapahtui jo kauan sitten: paljon ennen kuin yksikään meistä oli vielä edes toiveena tai ajatuksena vanhempiemme mielissä, saati siemenenä heidän kehoissaan. Tämä tapahtui myös kaukana täältä: siellä missä sypressit tuoksuvat ja oliivi- ja appelsiinipuut kantavat joka vuosi runsaan sadon. Siellä missä kevätsade saa autiomaan puhkeamaan kukkaan, ja  missä polttava helle ajaa ihmiset hakemaan suojaa kuumimman keskipäivän aikaan.

Siellä kaukana asui nuori nainen, oikeastaan tyttö vasta. Onnellisena hän vaelteli vuoriniityillä lammaslaumaansa paimentaen. Helisevänä soi hänen naurunsa kylän kaivolla,  kun hän iltaisin saapui sinne laumaansa juottamaan ja itsekin virkistäytymään raskaan työpäivän jälkeen. Elämä hymyili, tulevaisuus houkutti eikä pienintäkään pilvenhattaraa näkynyt poutatuulisella kesätaivaalla.

Mutta juuri silloin, kun elämä makeimmalta maistuu, eikä mitään pahaa osaa edes aavistaa tulevaksi, voi myrskypilviä äkkiä ruveta kerääntymään äsken niin siniselle taivaalle. Ensin ne ovat vain pienen pieniä haituvia, kuin savujuovia, mutta toisiinsa tarttuessaan ne laajenevat ja tummuvat muodostaen kohta ukkospilven, joka vain odottaa hetkeä, jolloin päästä jyrisemään ja salamoimaan.

- Maria!

 
 

Maria havahtuu haaveistaan kuullessaan isän kutsuvan häntä. Hän kokoaa nopeasti laumansa ja alkaa ohjata sitä kotia kohti. Ilta on jo hämärtynyt, ja lampaat on saatava suojaan ennen yötä. Viime yönäkin on susien kuultu ulvovan aivan kylän lähistöllä.

Saatuaan lampaat sisälle suunnistaa Maria vielä peseytymään ennen kuin rientää isänsä luokse. Tervehdykseksi hän suikkaa suuta isän molemmille partaisille poskille ja istahtaa sitten kuuliaisen tyttären tavoin tämän jalkojen juureen. Hän ei kysy mitään, vaikka jännitys nakertaa sisikuntaa, sillä ei ole tyttären asia hoputtaa isäänsä missään asiassa. Kärsivällisesti Maria odottaa, mitä asiaa isällä mahtaa olla, tärkeätä varmaan, sillä ei häntä muuten olisi tähän isän luokse pyydetty tavallisena arki-iltana kesken ilta-askareitten. Isä näyttää niin vakavaltakin ja katselee Mariaa kovin surullisen näköisenä.