Leena, Lenita ja Matleena on seuraavat akkainviikon juhulakalut. Mulla on pariki Leena –nimistä serkkua, Lenitan tuntoo kaikki, ja Matleenastaki mulla on kerrottavaa.

Leena ja Lena ovat muun muassa Suomessa käytettyjä naisen etunimiä. Leenaa käytetään myös Virossa, Lenaa puolestaan muun muassa Skandinaviassa, Saksassa ja Venäjällä. Leena ja Lena ovat lyhennelmiä nimien Helena ja Magdalena eri versioista. Helenan taustalla on alun perin kreikkalainen nimi Helene, jonka alkuperä liittyy joko soihtuun tai kuuhun. Magdalenan hepreankielinen versio Magdalene puolestaan merkitsee "Magdalasta kotoisin olevaa". Magdala oli kylä, jonka nimi tarkoittaa hepreaksi tornia. Vanhoissa Raamatun käännöksissä Magdalan Mariasta käytetään nimeä Maria Magdalena, ja koska nimi Leena on yleisesti käsitetty Magdalenan lyhentymäksi, on Leenan nimipäivä samana päivänä, 22. heinäkuuta, jota vanhastaan on pidetty Maria Magdalenan muistopäivänä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 58 199 Leena-nimen saanutta naista ja alle viisi miestä. Vastaavasti Lena-nimi on annettu 2 382 naiselle.[10]1940- ja 1950-luvuilla Leena oli yksi suosituimmista tyttölapsille annetuista nimistä.

Lenita on suomalainen naisen etunimi, Leena-nimen muunnelma. Lenitan nimipäivä on samana päivänä, 22. heinäkuuta, kuin Leenankin. Vuoden 2009 heinäkuuhun mennessä Suomessa on rekisteröity noin 630 Lenita-nimen saanutta henkilöä.

Matleena on suomalainen naisen etunimi, josta on käytössä myös harvinaisempi muunnelma Mataleena. Nimi on muunnos kansainvälisestä naisennimestä Magdalena, joka merkitsee Magdala-nimisen kylän asukasta. Heprealainen kylännimi Magdala merkitsee tornia.. Magdalena-nimen eri muunnelmineen on tehnyt suosituksi Raamatun Magdalan Maria, josta on käytetty monissa erikielisissä raamatunkäännöksissä, muun muassa vuoden 1938 raamatunsuomennoksessa nimeä Maria Magdalena. Suomessa Matleenan nimipäivä on 22. heinäkuuta, joka on vanhastaan ollut Magdalan Marian muistopäivä. Alunperin Matleenalla oli nimipäiväpaikka kalenterissa ensin vuosina 1890–1907 ja uudestaan 1929–1949. Vuonna 1950 Kustaa Vilkuna vaihtoi kalenteriin Matleena-nimen muotoon Mataleena, jossa se esiintyi vuoteen 1999 asti. Vuonna 2000 nimi vaihtui takaisin Matleenaksi.[2] Samana päivänä on myös Leenan, Leenin ja Lenitan nimipäivä. Vuoden 2012 loppuun mennessä Suomessa on väestörekisteriin merkitty 3 310 Matleenaa ja noin 120 Mataleenaa.

Mää oon maalaistalosta kotosin. Kummää olin laps ja nuori, tuli meille palijo maatalousaiheisia lehtiä. Isä oli kiinnostunu metänhoijosta ja karijanjalostuksesta, ja sen takia niitä lehtiä vissiin tuli niin monia. Mää oon varma, ettei naapuritaloihin, vaikka niissäki oli elukoita, tullu kaikkia niitä lehtiä, mitä meille tuli.

Harvemmin ilimestyvien lehtien lisäsk tuli sanomalehtenä sillon jokahisena arkipäivä ilimestyvä Maaseuvun Tulevaisuus. Nykysinhän seki ilimestyy vaan kolomesti viikossa. Satun tietämään, ku siellä on yks mulle tuttu toimittaja hommissa. Ennen oli vissiin asiat maatalouvessaki paremmin, ku lehelläki oli varaa ilimestyä tiuhempaan.

Maaseuvun Tulevaisuuvessa jukukastiin jatkokertomusta. Siinä oli mikä millonki menossa. Yleensä se oli koko kirija, romaani, joka sitte julukastiin pienissä pätkissä. En tiijä, millä perusteella julukastavat kirijat valittiin. Kerran siinä oli kumminki vuorossa Ester Erhomaan kirja ”Matleena ja päärynäpuu”. Mää osasin jo lukea ja taisin olla hyvän matkaa toisella kymmenellä. Luin aina jatkokertomuksen lehestä, vaikka muuten en siinä kerrotuista asioista välittänykkään.

Tuo kirija Maaseuvun Tulevaisuuven jatkokertomuksena on jääny elävästi mun mieleeni. Emmää enää tarkalleen muista, miten juoni meni, mutta sen muistan, että Matleena haaveili päärynäpuusta, jonka se sitte saiki kasvamaan ikkunasa alle.

Siitä lähtien haaveilin määki omasta päärynäpuusta. Aikanaan sen sainki, oikeastaan kakski. Ne teki päärynöitäki. Mutta kummää sitte erosin, jäi päärynäpuut tietenki puutarhaan, jossa mää en enää käyskennelly. Mutta oli mulla ne ollu, niin ku Matleenallaki. Niitä puita mun jäi jollaki lailla ikävä. Mutta jos pitäs valita, otanko ne puut vai vapauteni, tietäsin kyllä, mitä valihten!