Hyvät lukijat ja kommentoijat!
Mukava huomata, että teitä blogistani tavalla tai toisella kiinnostuneita on noinkin paljon. Myös se, että kommentoitte ajatuksiani ja mielipiteitäni, on kaikin tavoin suotavaa: en kirjoittele kommenttien toivossa, mutta en niitä halua enkä edes voi estää. Se ei ole koskaan kuulunut tapoihini, sillä ymmärrän toki sen, että jos jotakin toisten luettavaksi saatan, on se vain oma näkemykseni, mielipiteeni, arvioni, ei mikään jumalallinen totuus, josta ei voisi tai saisi olla myös eri mieltä. Elämän rikkaushan on juuri siinä, että asioilla on niin monta erilaista katsojaa. Eli kaikenlainen asiaan liittyvä, niin positiivinen kuin negatiivinenkin kommentointi on ok; hymistelyä en kaipaa.
Sitä en kuitenkaan halua, että blogini kommenttiosiosta tehdään tahallisesti riitelykenttä, jossa kommentoijat unohtavat varsinaisen asian eli noitakuvakuvan blogimerkintöjen kommentoinnin. Ainakin nimimerkki Maximexiltä näyttää tämä unohtuneen, eikä hän näy ymmärtävän sen paremmin hienovaraisia vihjauksia kuin suoraa puhettakaan.
Maximex, en halua Sinusta mitään varjoblogistia itselleni, pärjään kyllä mainiosti omineni.Kehotankin Sinua aloittamaan ihan oman blogin kirjoittamisen. Käsittele siinä sitten vaikka niitä asioita, jotka minulta ovat jääneet huomaamatta ja mainitsematta. Tee se omaan tunnettuun, erinomaisen selkeään, luettavaan ja ymmärrettävään tyyliisi, niin lukijoita varmasti riittää. Jossakin kilometrikommentissasi mainitsit jotakin kohteliaista tavoista: bloginvaltaus ei minusta kuulu sellaisiin. Ja vielä muille lukijoille selvennykseksi. Jos monisanaisesta ja vuolaasta tekstistäsi oikein ymmärsin, kerroit puolustavasi ystäviäsi jne. aina ja iankaiken. Se on hieno ja kunnioitettava periaate, jatka samaan malliin. Mutta minua älä puolustettaviisi laske; en ole ollut ystäväsi, joskaan en vihamiehesikään koskaan, eikä minusta sellaista jatkossakaan tule.
Mukavaa ja aurinkoista syyspäivää kaikille!
Noitakuvakuva
Kommentit