Kun valmistelut oli tehty, jäi minulle vielä runsaasti aikaa. Päätin lopultakin saattaa siivousurakan loppuun. Tarkoitukseni oli pestä lattiat ja levittää niille sitten puhtaat, mäntysuovantuoksuiset matot. Aloitin imuroinnilla. Innostuksissani päätin vaihtaa pölypussin ja aivan yllätyin, miten täysi se taas oli, vaikkei siitä mahdottoman kauan ole, kun sen edellisen kerran vaihdoin.

Joskus minua kyllä kummastuttaa se pölyn määrä, jonka yksineläjäkin saa aikaan. Silloin tällöin kuin kokeeksi pyyhkäisen hyllyn reunaa tai jonkin tason pintaa. Huh, huh! Olisikohan aika pyyhkäistä pölyt tästäkin paikasta, tuumaan silloin, mutta kuinka ollakaan, pyyhkimättä ne yleensä sillä kertaa jäävät. Eiväthän ne sieltä minnekään leviä, kun ei niihin koske, ajattelen hurskaasti, vaikka vallan hyvin tiedän, että koko koti raikastuu, kun pölyt pyyhitään.

En pyyhkinyt pölyjä nytkään, sillä olen huomannut, että saadakseni jotain aikaan nykyisin, tarvitsen todellisen inspiraation käydä asioiden kimppuun. Tänään en tuota inspiraatiota tuntenut pölyjen pyyhkimistä kohtaan, joten se työ saa vielä odottaa.

Välillä harmittelen nykyistä saamattomuuttani. Missä on se siisti ja ahkera perheenäiti, joka siivosi kotinsa jokaisen nurkan aina viikonlopun koittaessa? Pyyhki pölyt, tamppasi matot, imuroi ja pesi lattiat, pesualtaat, peilit ja lähes kaiken mahdollisen vähintäänkin kaksi kertaa kuukaudessa. Nykyisin riittää, kun silloin tällöin asettelen tavarat paikoilleen ja imuroin lattiat ja matot. Mattojen ulkona tamppaamista harrastan tuskin koskaan, ja lattioiden pesu tapahtuu ehkä kerran, kaksi kertaa vuodessa.

Eipä siis ihme, että koin todellisen yllätyksen, kun sitten imuroinnin jälkeen aloin pestä lattiaa. Pesuvesi tuli niin likaiseksi, että päätin jättää mattojen levityksen tuonnemmaksi. Pesen lattiat uudelleen huomenna ja vasta sitten katson, voiko puhtaita mattoja vielä toisenkaan pesun jälkeen lattioille levittää. Onneksi lattiat ovat tummasävyistä laminaattia, josta ei likaa helposti huomaa. Toisaalta taas juuri se aiheuttaa sen, että ne ”näyttävät” puhtailta, vaikka todellisuudessa ovat kaikkea muuta.

En usko, että lattiat olivat varsinaisesti likaiset. Enhän kulje sisällä kengät jalassa enkä kaatele lattioille mitä sattuu. Sitä paitsi suurin osa lattiapinnasta on mattojen peitossa. Mutta jo pelkkä pöly pois pestynä saa pesuveden muuttumaan harmaaksi. Paljaista jaloistakin jää lattiaan aina rasvaa ja monenlaista epäpuhtautta. Niin tai näin totuus on, että lattiat eivät puhdistuneet yhdellä pesulla, joten uusintapesu odottaa.

Asun parvekkeellisessa kaksiossa. Kesäisin muuttuu parvekkeeni vihreäksi kesähuoneeksi, kun siirrän kaikki olohuoneen ikkunalaudalla muutoin sijaitsevat kasvit sinne. Sitäkään en ole tehnyt vielä, sillä tyttären taimitarha valloitti ensin olohuoneen pöydän ja sitten osan parvekkeesta. Nyt kaikki ylimääräiset kasvit on viety pois, joten parveke on aika saattaa kesäkuntoon. Senkin aika on huomenna, ja oikein odotan, kun saan kaiken siivottua ja paikoilleen. On ihana istuskella parvekkeella kasvien keskellä kuin vihreässä keitaassa.

Sitä paitsi kasvit viihtyvät parvekkeella. Siellä ne saavat runsaasti valoa ja lämpöä, kunhan vain muistan kastella niitä riittävän usein. Ennen syksyn pakkasia siirrän ne sitten takaisin sisälle virkeinä ja elinvoimaisina. Nekin ovat saaneet nauttia Suomen suloisesta suvesta ja varastoida itseensä auringon energiaa, jonka avulla jaksavat pitkän ja pimeän talven.