Mutta juhla pakkasi auttamatta päälle, ja olihan sen sujumista hyvin, onnellisesti, mukavasti, rattoisasti ja ties millä muilla tavoin toivottu ja toivoteltu jo hyvinkin kuukauden päivät. Aatonaattona VV liitti postaukseensa videolinkin, sillä hän arveli, että juhlan tästä vielä vanhetessa saattaisivat perinteiset juhlaan kuuluvat laulut jo alkaa tulla ulos korvistakin. Tässäpä siis oiva vaihtoehto niille.

Koska Kärpänen ei jaksa avata linkkiä, ei se tiedä, millainen video mahtoi olla kyseessä tällä kertaa, mutta mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, ei se eikä kukaan muukaan jää mitään vaille, vaikkei linkkiä avaakaan.

Letunkäryyttäjä sen sijaan oli linkin kaikesta päätellen avannut ja oli sisältöön jopa tyytyväinen. Toki hän muisti mainita, etteivät juhlaan kuuluvat laulutkaan häntä lainkaan kyllästyttäneet. Muuten kommentti keskittyi erilaisiin menetyksiin, joita viime aikoina oli tullut tietoon, ennustuksista puhumattakaan. Kaikesta huolimatta toivoi hän tällä kertaa jokaiselle rauhallista juhla-aikaa niissä oloissa, joissa itse kukin sattui olemaan.

VV oli ilmeisesti onnistunut julkaisemaan saman postauksen kahteen kertaan. Poisto ei kuitenkaan enää ollut onnistunut. Kommentissaan hän pyysi ymmärrystä osaamattomuudelleen ja luultavasti sitä saikin. Joku muu taisi ylimääräisen postauksen osata poistaa, koska tätä nykyä postauksia on vain yksi.

Mutta vihdoin viimein oltiin tuossa paljon puhutussa ja odotetussa aattopäivässä. Menneinä hyvinä? aikoina oli lähes jokainen kynnelle kykenevä lintukotolainen rustannut sivustolle oman tervehdyksensä ja toivotuksensa. Mutta nyt oli tahti tykkänään toinen. Ainoastaan PA postasi aiheeseen liityyen. Toivotusten lisäksi hän kertoi menevänsä ensin saunaan puolelta päivin ja sen jälkeen jälkikasvun perheen pariin juhlaa viettämään. Siellä riittäisi vilinää ja vilskettä.

Ilmeisesti lanttu- ja porkkanalaatikoiden paistamisesta ja pakastamisesta viikkoja etukäteen oli ollut hyötyä ajansäästömielessä, kun letuunkäryyttäjä ehti taas ensimmäisenä tulille. Nyt oli laatikot pakattu kaaraan, ja niiden matka kohti juhlapöytää oli alkamassa aivan näillä hetkillä.

Myös muut kommentit, joita oli yllättävän vähän, kun ottaa huomioon asian tärkeyden ja lintukotolaisten entisen innon, sisälsivät taas kerran samat toivotukset oikein päin ja nurinpäin. Vähäiset kommentoijat kertoivat hekin, miten heillä itsellään oli tarkoitus aattoiltaa viettää. Sitten laskeutui rauha myös virtuaalimaailmaan.

Hiljaisuutta kesti neljä päivää. Sen rikkoi lopulta RR, joka postasi omalla murteella ajankohtaisen postauksen. Elämä oli tällä hetkellä mallillaan, ja sellaisena RR toivoi sen jatkuvan tulevanakin vuonna.

Murre innoitti myös kommentoijat käyttelemään omaa murrettaan kuka mitenkin onnistuen. Saattoi onnistumisen aste olla aivan loistavakin, sillä eihän Kärpänen nyt aivan kaikkia maamme murteita sekään taida, vaikka monilla kulmilla maata onkin lennellyt. Vaikutti siltä, että murre nousi kommenteissa asiasisältöä tärkeämmäksi. Ainoastaaan KHÄ yritti ajatella syvällisesti, jos sellainen nyt ylipäätään on mahdollista silloin, kun yrittää samalla saada murteen kuulostamaan mahdollisimman luontevalta.

Parin päivän kuluttua palasi RR ihastelemaan murrekokoelmaa. Pääkaupunkiseudun murretta jäi hän vielä kaipailemaan, mutta kukaan ei enää tarttunut tähän syöttiin. Liekö syynä sitten osaamattomuus vai jokin muu seikka.

Vuoden toiseksi viimeisenä päivänä tuli VL vielä saunareissullaan paiskaamaan terveiset koko yhteisölle. Kohta oltaisiin taas uudella vuodella. Vanhat murheet kannatti jokaisen jättää taakse ja katsella luottavaisesti tulevaisuuteen.