Kun ei AMP hyväksynyt mitään EJ: n monista tarjouksista, tuli tämä lähemmäksi lähtökuoppia. Mutta ei kelvannut tämäkään ehdotus: väärässä kaupungissa oltiin edelleen, vaikka jotain asiaan liittyvää löytyi kyllä myös EJ: n mainitsemasta paikasta.

Nyt kokeili onneaan uudemman kerran KHÄ. Kun eivät kerran eteläeurooppalaiset paikat kelvanneet, niin parasta oli sitten kokeilla Keski-Eurooppaa, jospa siellä tärppäisi. Pätevän perustelunkin yritti KHÄ liittää arvaukseensa. Mutta AMP oli taipumaton. Ei sinne päinkään, kuului tyly tuomio (Kärpäsen huom!).

Mutta sitten tuli varmaa tietoa, ainakin vastaajan omasta mielestä. AVK naamioi vastauksensa kuitenkin niin ovelasti, ettei ainakaan Kärpänen tajunnut siitä tuon taivaallista. Mahtoiko olla kyseessä jokin sisäpiirijuttu, joka vain harvoille aukeni. Niin tai näin, ilmoitti AMP taas varsin yksioikoisesti, että AVK kulki nyt melko lailla jälkijunassa arvauksineen ja ”tietoineen”.

Mahtoiko guru olla jo kauankin asiaa pähkäillyt, kun hän viimein kakaisi ilmoille arvauksensa yhdellä sanalla ja vielä kysymysmerkin loppuun liittäen. Epävarma siis edelleen, mutta kun monet paikat oli jo suljettu pois, niin voisihan tuotakin kokeilla. Ei kelvannut tämäkään, vaikka sielläkin oli matkailtu. Karvaläjä vain ei ollut ollut silloin völjyssä lainkaan.

Sitten tärppäsi. VL vastasi kuin puolihuolimattomasti nähneensä noita eläinten kuninkaan kuvatuksia eräässä Pohjolan pääkaupungissa, mutta kerjäläishukat olivat ihan vieraita hänellekin. Oikea vastaus oli nyt kuitenkin annettu, ja vielä saatiin tarkemmat koordinaatit AMP: lta, missä kuvatuksia pääsisi ihailemaan ihan silmästä silmään. Oikein arvannut VL oli tietenkin mielissään tietämyksestään, ja muutama muukin palasi vielä selittelemään aikaisempia arvailujaan.

Kuten aiemmin jo tuli todettua, oli tämä lokakuinen viikko suorastaan pyhitetty pikkuyhteisössä erilaisille arvauskilpailuille. Jotainhan sitä on keksittävä, kun muu sanominen loppuu (Kärpäsen huom!).

Nyt kantoi kortensa kekoon AVK, joka kirjaimellisesti läväytti pöytään, ei enempää eikä vähempää kuin rahoja ja kävi kyselemään, millainen koira asiaan tällä kertaa oli haudattuna. Vaikka postaaja itse muuta väitti ja vielä musiikkikevennystäkin samassa yhteydessä tarjoili, taisi kysymys kuitenkin olla visaista laatua, kun peräti puolensataa kommenttia sen saldoksi kirjattiin.

Ensimmäisenä ehti arvailemaan taas KHÄ, olihan ilta-aika, jolloin saalistaja muutenkin retkillään liikkui. Toinen selitys, proosallisempi ja raadollisempi voisi olla se, että KHÄ: llä ei ollut muuta tekemistä kuin kytätä, milloin joku jonkin sortin postauksen laittaisi, että pääsisi sitä jotenkin kommentoimaan.

Kommentti itsessään oli taas tavanomaista sillisalaattia, johon KHÄ oli yrittänyt sisällyttää kaiken mahdollisen, syystä, jota ainakaan Kärpänen ei pysty käsittämään. Ehkä se oli hänen ”luontainen taipumuksensa”, mene tiedä. Mitään asiaan liittyvää oli siitä vaikea keksiä. Eipä sentään, mainittiinhan siinä raha useaankin otteeseen.

Seuraavakin asia on tullut sanottua useampaan kertaan, mutta taas siitä riittää sanomista. Vaikutti nimittäin siltä, että KHÄ ja AMP kommentoivat hyvin usein peräjälkeen ja kommenteissaan hyrisivät ihastuneina toistensa sanomisille. Tämä toki on kokonaan Kärpäsen omasta pienestä päästä repäistyä mutu –tietoutta, sillä moinen yhtäaikaisuus oli luultavasti pelkkää sattumaa.

Oli miten oli, jo seuraava kommentoija oli AMP. Hänen kommenttinsa sentään oli jokseenkin ymmärrettävä, vaikka hän taas oli yrittänyt esittää sen hauskoin sanakääntein. Ja eikös vaan riensi KHÄ heti suupielet korvissa asialle nyökyttelemään.

Hereillä ja perin valppaana iltayön myöhäisinä tunteina oli myös VRK. Hän ei mitenkään malttanut pitää omana tietonaan sitä, että tunnisti maan, josta valuutta oli peräisin. Eikä taatusti ollut googletustieoa, ei (Kärpäsen huom!).

Maan kieli kuulosti VRK: n korviin kuitenkin kaikkea muuta kuin kauniilta. Jopa suomen kirjakieltä kuuntelisi ennemmin kuin moista mongerrusta. Myös postaajan esittämään kommervenkkiin oli VRK: llä oma ehdotuksensa.  Myös AMP: lla taisi olla tarkempaa tietoa tuon kaukaisen maan kielen intonaatiosta. Seuraavassa kommentissaan hän toi sen esiin.

Kun alkoi näyttää siltä, että kommentoijat harhautuivat kovin kauaksi alkulähteiltä, riensi AVK kaitsemaan innokkaimpia takaisin katraaseen. Kaikki kolme tähänastista kommentoijaa saivat kehotuksen paneutua postauksessa mainittuun kaksitavuiseen ja kaksikirjaimiseen sanaan. Siinä piili villakoiran ydin tällä kertaa.

Eikä tarvinnut VRK: ä tälläkään kertaa kahdesti käskeä. Hän lätkäisi pöytään niin monta erikielistä maksuvälinettä tarkoittavaa sanaa, että jo itse postaajakin hämmentyi moisesta ”viisaudesta”.