Kun kevättä kohti mennään, alkaa allakantekijäkin tarjoilla taas runsain määrin merkkipäiviä, joista muutaman sanan rustaamalla heittää itsensä kevyesti estradille. Ja jos ei nyt ihan omaa tuotosta syystä tai toisesta aikaan saakaan, niin aina on tuo siunattu kommentointimahdollisuus, jota kannattaa käyttää ahkerasti. Ainakin kiitoksen sana on paikallaan, kun onnitteluja saa.

Ystävänpäivä ei jostain syystä ottanut oikein tulta alleen, kuten aikoinaan jo tuli todettua. Liian kaupallista ja amerikkalaista taisi se olla suomalaiskansalliseen talvisotaidentiteettiin istuakseen. Täällä ei ystävyyttä tarvitse keinotekoisin ja tekopyhin konstein yrittää vakuutella: teot ne ovat, jotka korutonta, mutta niin rehellistä kieltä puhuvat.

Naistenpäivä 8.3. sen sijaan kirvoitti enemmän ajatuksia ja mielipiteitä. Liekö syynä se, että kyseistä päivää vietetään jo sadannen kerran. Ja ovathan useimmat pikkuyhteisön jäsenet juuri naisia, joten varmaan silläkin oli vaikutusta, kun päivä useamman kirjoituksen voimin esiin nostettiin. (Tätä kirjoitettaessa on vasta iltapäivä, joten uusia merkintöjä on mahdollisuus ponnahdella sieltä sun täältä vielä tässä pitkin iltaa.)

Hätäisimmät aloittivat päivän vieton jo sunnuntaina, jolloin ensimmäiset merkinnät kirjattiin sivustolle. Päiviä ennen varsinaista juhlapäivää voitaisiinkin kai tässä tapauksessa alkaa kutsua aatonaatoksi ja aatoksi. Oli mielenkiintoista huomata, että nimenomaan sivuston miespuoliset jäsenet aloittivat naisten ”pehmityksen” jo ennen tätä tiistaita.

Tässä voisi nyt ajatella ja kirjoittaa sekä kauniisti että ilkeästi. Tasapuolisuuden nimissä läimäytettäköön niin kirjoittajia kuin lukijoitakin molemmille poskille.

Naiset olivat, totta kai otettuja moisista huomionosoituksista. Niitähän ei nainen koskaan tunnu saavan liikaa, ei edes tarpeeksi. Kiittelyjä ja kehuja aivan virtasi näiden herrasmiesten kommenttiosastoon, ja he saivat paistatella naisten suosiossa mielin määrin. Niin ihania ja viehkeitä ovat naiset, ja kun heitä vähän kehuu ja ylistää, niin kyllä he taas ainakin vähäksi aikaa unohtavat epätasa-arvon, huonommat palkat, naispappeuden vastustajat ja monet muut epäkohdat, jotka yhä, tänä tasa-arvon aikana, odottavat korjausta.

Naiset hymisivät ihastuksissaan, kun ihan tytöteltiin, vaikka tyttövuosista useimmilla olikin vierähtänyt jo jokunen tovi. Mutta on se vaan niin ihanaa olla se heikompi astia ja katsoa vaikka ihan pikkuisen ylöspäin miestä, tuota luomakunnan kruunua.

Oli niin tai näin. Naistenpäivän lisäksi vietetään tänään 8.3. myös laskiaistiistaita. Pitkiä pellavia lienee huudeltu, hernerokkaa syöty tai ainakin muuten oltu herneiden kanssa tekemisissä. Vielä ei ole kukaan postannut laskiaispullien uutta syöntitapaa tai kertonut, mitä se laskiainen taas oikein tarkoittikaan. Mutta noita joutavuuksiahan saa lukeakseen lähes jokaisesta blogista, joten väliäkös tuon.

Tänään on Naistenpäivä: siis juhlikaamme!