Aamupäivä kului nopeasti suunnitelman kimpussa, vaikka Pekka tunsikin itsensä niin väsyneeksi, että olisi voinut vaikka maan alle vaipua. Kahvia hörppimällä hän sai pidettyä itsensä hereillä, mutta käytyään ruokatauolla syömässä ei hän enää jaksanut, vaan syötyään luikahti huoneeseensa ja kävi sohvalle pitkäkseen. Hän ottaisi vain pienet virkistävät ruokaperäiset ja sitten lähtisi hän kaupungille prepaid-liittymää hankkimaan.

Pekka säpsähti hereille, kun ovelta kuului terävä koputus. Nopeasti ponnahti Pekka ylös ja oikoi vaatteitaan. Vaikka Pekan työnantaja olikin melko vapaamielinen ja suvaitsevainen, ei hän sentään työajalla nukkumista sallinut. Nyt oli Pekka yllätetty itse teossa, eivätkä tässä taitaisi mitkään selitykset auttaa. Kauhistuneena Pekka jo näki itsensä lopputili kourassa, ja kielen päällä pyöri pyyntöjä saada vielä yksi tilaisuus.

Sellaiset pyynnöt sai Pekka kuitenkin siirtää tulevaisuuteen ja huokaista helpotuksesta, sillä oven takana oli vain lähetti, joka oli tuomassa jotakin lähetystä Pekalle. Pekka pyyhkäisi nimensä lähetyslistaan ja heitti paketin pöydälle. Työasioita se vain oli, hän katsoisi sen myöhemmin.

Kun lähetti oli poistunut huoneesta, veti Pekka päällystakin päälleen ja lähti ulos. Ruokatunti oli kyllä jo kulunut loppuun, mutta Pekka arveli voivansa käväistä nopeasti läheisellä kioskilla. Hänhän voisi siinä kuluneen ajan korvata vaikka jo tänään lähtemällä töistä sen verran myöhemmin.

Kioskilta löytyi sopiva liittymä, ja ripeästi palasi Pekka takaisin. Heti huoneeseensa päästyään hän vaihtoi uuden kortin puhelimeensa ja päätti kokeilla liittymän toimivuutta. Kotona jossain laatikon pohjalla oli hänellä vanha kännykkä. Siihen hän voisi uuden sim-kortin sitten lopullisesti sijoittaa, mutta nyt täytyi toimia näin, jos mieli heti soittaa.

Jännittyneenä Pekka näpytteli näyttöön Sirkan numeron. Hän suorastaan pettyi, kun ei Sirkka vastannutkaan. Ehkä tämä ei työaikaan voinut tai halunnut vastata, niin se varmaan oli. Mutta entä jos Sirkka olikin vastaamatta siksi, että hänelle soitettiin aivan vieraasta numerosta? Eihän Sirkka tiennyt Pekan numeroa, kun tämä itsekin oli sen juuri äsken saanut tietää.

Kiireesti avasi Pekka sähköpostinsa ja kirjoitti Sirkalle pikaviestin, jossa kertoi puhelinnumeronsa. Vielä hän lisäsi viestiin, että soittaisi Sirkalle tästä numerosta tänä iltana noin kello 18.00. Jos aika ei sopinut Sirkalle, toivoi Pekka saavansa siitä tiedon mahdollisimman pian sekä myös ajan, jolloin Sirkalle sopisi jutella puhelimessa Pekan kanssa.

Kun viesti oli lähtenyt, ei Pekka voinut tehdä muuta kuin odotella. Aika kului taas kuin matelemalla. Vihdoin oli kello niin paljon, että Pekka saattoi lähteä kotiin. Siellä hän ensi töikseen kallistui sohvalle ja vaipui raskaaseen uneen. Sitä ennen oli hän kuitenkin laittanut kellon herättämään vähän vaille kuusi, sillä ei hän toki tahtonut nukkua onnensa ohi…