Kaisan tulon kunniaksi paistoi Rotta lettuja. Minäkin sain niitä. Ai, että ne maistuivat makoisilta suussani. Illalla kävimme vielä pienellä pissalenkillä. Sitten oli mukava kiivetä orrelle. Kaisa oli tietenkin pitkästä matkasta väsynyt ja halusi käydä aikaisin nukkumaan. Me muut seurasimme hänen esimerkkiään. 

Yö sujui rauhallisesti. Aamutoimien jälkeen alettiin taas valmistautua siihen malliin, että arvasin lenkkiä olevan tiedossa. Rotta oli edellisenä päivänä kastellut lenkkitossunsa. Niinpä hän oli päättänyt, että tossut piti pestä. Ne oli huitaistu muiden melko likaisten kamppeitten kanssa pesukoneeseen ja ohjelma käyntiin. Rotalla ei ole tapana kursailla lämpötilojen kanssa. Hän ajatteli, että kuudenkymmenen asteen pesu on sopiva niin likaisille tamineille. Samaan koneelliseen laitettiin myös Isännän piikkitossut ja minun valkoinen automattoni.

Kun pesussa olleita romppeita sitten nosteltiin koneesta, huomasi Rotta, että hänen tossujensa pohjat irvistelivät ilkeästi. Ei niitä sellaisenaan voisi enää jalkaan laittaa. Isäntä kuitenkin lupasi liimata pohjat pikaliimalla, kun tossut olisivat kuivat. Kyllä niillä vielä kuivalla kankaalla kävelisi pois tiehen.

Kun aamulla sitten oltiin lähdössä, muisti Rotta rujot tossunsa. Ne olivat yön aikana kuivuneet, ja nyt hän kiikutti ne Isännälle liimattaviksi. Tossuista tuli hyvät tai ainakin ne pysyivät Rotan jaloissa, ja niin olimme viimein valmiit lähtöön. Tällä kertaa menimme lentokentälle päin. Siellä oli hyvät, kuivat maastot ja Rotta varoitteli meitä taas käärmeistä ja käski katsella jalkoihinsa.

Aluksi astelimme leveää hiekkatietä pitkin. Kohta Kaisa huomasi jotakin tien laidassa. Kaksi sammakkoahan siinä oli lemmenpuuhissa. Ilmeisesti ne säikkyivät meitä ja jähmettyivät paikoilleen kesken puuhiensa. Minä en sammakoista välittänyt, mutta kuulin Kaisan ja Rotan juttelevan, että käärmeet mielellään niitä popsivat suihinsa. Suotta siis sammakot meitä pelkäsivät, kun oikea vaara saattoi vaania missä tahansa lähistöllä.

Kaisakin oli päättänyt opetella suunnistusta. Isäntä antoi hänelle kartan ja kompassin, ja niitä Kaisa tiiraili tämän tästä. Minua sellainen hidas eteneminen ei kiinnostanut ja niin teinkin omia mutkiani sinne tänne. Metsästä löytyi kaikenlaisia mukavia tuoksuja. Aina kun tulimme Isännän ajattelemalle rastipisteelle, oli meillä kaikilla juomatauko. Kyllä raikas vesi maistuikin hyvältä. Tällä kertaa en saanut välipaloja, sillä Rotta oli unohtanut ottaa niitä mukaan. Olin asiasta vähän nyreissäni, mutta minkäs sille mahtoi. Koirankeksien sijaan nakertelin kuivia oksia, mitä Rotta suuresti ihmetteli. En nimittäin ole ennen harrastanut sellaista.

Löysin metsästä pienen lammen. Kävin siinä uimassa. Se tarkoittaa sitä, että kahlaan vähän matkaa ja asetun sitten makaamaan matalaan veteen. Siinä samalla voi lipaista vettä kielelleen, ja vatsanalus viilentyy mukavasti.

Metsästä löytyi vielä myös lunta ja jäätä. Yksinäinen sammakko kökötteli jäällä aivan hiljaa. Rotta ei tietenkään malttanut olla tönäisemättä sitä vähän kävelysauvansa kumisella päällä ja sai kuin saikin sammakon liukumaan jäänreunaa myöten avoveteen. Hauskan ja mukavan viileän liukumäen oli sammakko itselleen keksinyt, se on kyllä sanottava.

Kun palailimme takaisin, lyllersi sammakoita tuon tuosta meitä vastaan. En ymmärrä, mitä ne oikein hakivat pölyiseltä tieltä. Sitten edellä kulkeva Kaisa huusi, että käärme sihisi aivan hänen edessään. Kiirehdimme kaikki katsomaan, mutta onneksi se oli vain vaaraton rantakäärme. Se oli meille kaikille aivan uusi tuttavuus. Sen tunnisti keltaisesta renkaasta niskassa. Käärme sai mennä menojaan, mutta Isäntä otti siitä muutaman valokuvan.

Rotan piti lähteä kotiinsa jo melko aikaisin. Hän oli nimittäin ostanut lauantaina kirpputorilta lipaston. Alun perin oli tarkoitus, että hän kuljettaa sen omalla autollaan kotiinsa. Mutta eihän lipasto mahtunut Rotan koslaan, joten hän oli ostanut kotiinkuljetuksen kirpputorin pitäjältä, joka asui samalla suunnalla. Lipasto piti toimittaa Rotan kotiin nyt illalla.

Rotta lähti, mutta me jäimme Isännän ja Kaisan kanssa viettämään mukavaa iltaa kolmestaan. Isäntä lämmitteli saunaa, ja kerrankin saunottiin ilman sitä iänikuista kalankäryä. Tuntui mukavalta, kun Kaisa oli taas kotona. Tiesin kyllä, että aamulla hän taas lähtisi, mutta silti. Pienen koiran elämä oli nyt hyvällä mallilla. Kynnetkin leikattu!