Elettiin jo joulukuun kymmenettä päivää. Varsinaisena jaarittelijana ja jokaisen kiven kääntäjänä ei kärpänen ollut päässyt luultavasti vielä puoliväliinkään ”analyysissään”. Se kun tuntui suorastaan rakastavan kirjoittamista ja sanojen sommittelemista uudella tavalla niin, että asia kuitenkin pysyi kutakuinkin samana. Jos se johonkin lisäsi jotakin omaa tai sellaista, mitä alkuperäisessä tekstissä ei ollut, muisti se sen yleensä mainita huomautuksena tai muuten selvästi erottuvana lausahduksena.

Tätähän eivät kaikki suinkaan uskoneet, vaan väittivät kärpäsen vääristelevän ja muuttelevan asioita. Kovin tuntuu muutamilla olevan huono muisti asioitten ja varsinkin omien sanomistensa suhteen. Ihminenhän mieluusti uskoo sen, mitä haluaakin uskoa. Saattaa ilmiö toki johtua siitäkin, että nämä ko. henkilöt eivät vain yksinkertaisesti ymmärtäneet lukemaansa ja sen sisältöä. Eihän se nyt mitenkään epätavallista ole. Olihan siitä useinkin väännetty peistä myös pikku yhteisön sisällä.

Kymmenennen päivän postaus kirvoitti ainoastaan kaksi kommenttia. Ensimmäinen niistä oli anonyymiltä, joka sopiikin tähän kohtaan oikein hyväksi esimerkiksi ihmisestä, jonka oikea käsi ei läheskään aina tiedä, mitä vasen tekee.
Tämä tappamishaluinen, nyt anonyyminä esiintyvä kommentoija oli nimittäin vain joitakin aikoja sitten paatoksella julistanut eräässä toisessa yhteydessä, miten hän ei arvosta ilman nikkiä esiintyviä kommentoijia ja heidän mielipiteitään laisinkaan. Ei hän tätä paatostaan tietenkään silloin ollut nimettömänä esiin tuonut, vaan yhteisön eräänä nikillisenä kirjoittajana ja puheena olevassa asiassa varsin kärkkäänä mielipiteenilmaisijana.

Mahtoiko tuo tunnettu ”anonyymi” nyt sitten kuvitella, että kärpänen tai kukaan muukaan ottaisi kovin vakavasti tai varsinkaan arvostaisi tuota ”anonyymin” muualta lainaamaa mainoslausetta, josta ”anonyymi” kaiken muun lisäksi oli vielä jättänyt lähdemerkinnän pois? Ehkä ”anonyymi” kuvitteli, että kärpänen moista hölynpölyä säikähtäisi ja vetäytyisi nopeasti katon rajaan siipiään sukimaan.

Kaikkein todennäköisintä kuitenkin on, että ”anonyymi” ei ollut ajatellut yhtään mitään kommenttia kirjoittaessaan. Ainakin varsinainen nikki antoi viitteitä siitä, että jos kyseisen kommentoijan pää olisi ollut lasia, niin sivulliset olisivat selvästi voineet nähdä, miten ihmisen ureapitoinen erite olisi siellä virrannut hiukan paksumman kuona-aineen yrittäessä sen virtaamista patoja tehden estää.

Toinen kommentoija, valtakunnan ykkösnaisen nimeä nikkinään käyttävä tarttui sitten tuohon puuttuvaan lähdemerkintään. Kyllä vähän tarkempi pitäisi lainausten kanssa olla, ellei halunnut päästä nahkurin orsille. Jos vähän käyttäisi omaa mielikuvitustaan, ei moista tarvitsisi edes pelätä. Mutta jos on lusikalla annettu, voiko silloin kauhalla edes vaatia? (Kärpäsen huom!).

Ei ollut yhdestoista päiväkään kovin kommenttipitoinen Noituuksia :) –blogissa. Vain yksi kommentti kirjattiin tuon päivän saldoksi. Sinänsä kommentti oli mielenkiintoinen. Taas oli asialla ollut ”anonyymi”. Tämä ”anonyymi” oli sama, joka edellisenä päivänä oli ilman lähdemerkintää plagioinut kommenttitekstiä, eli ei siis anonyymi laisinkaan. Kommentoija oli vastikään oppinut linkittämään musiikkivideoita omiin postauksiinsa eikä suorastaan lapsen innokkuudella  malttanut olla ”harjoittelematta” tätä juuri oppimaansa taitoa kaikissa sopivissa ja sopimattomissakin paikoissa.

Musiikkivideon sisältö kertoo taas paljon kommentoijasta, vaikka tämä luultavasti olikin valinnut sen kärpästä halventaakseen. Mutta kommentoijalta oli tainnut unohtua se, että kärpänen osaa lentää ja siivillään, vaikka repaleisillakin se voi nousta ja nousee kaiken tuollaisen yläpuolelle, eikä edes ihmettele, miten yksinkertaisia jotkut itseään hyvinkin fiksuina pitävät ihmiset voivat ollakaan.

Sellainen se on, kärpänen.