Koska Soile oli tullut sairaalaan sairaalavaatteissa, tarvitsi hän nyt tietenkin siviilivaatteet, joihin pukeutua kotimatkaa varten. Omia sellaisia ei ollut mukana, joten Mikko ja tytär lähtivät ostoksille hankkimaan Soilelle jotakin päälle pantavaa. He palasivat mukanaan punainen trikoomekko ja vaaleat kesäsandaalit. Mikko oli valinnut mekon väriksi punaisen, sillä se oli Soilen lempiväri.

Ei Soilella ollut mitään värivalintaa vastaan. Ei hän ajatellut, että kirkkaisiin väreihin pukeutuminen olisi lapsen kuoleman jälkeen ollut jotenkin sopimatonta. Eihän hän vaatteilla surrut! Lapsi oli lyhyestä elämästään huolimatta tuonut Soilen elämään jo tähänkin mennessä niin paljon iloa ja valoa ja toivoa paremmasta, että Soilen mielestä olisi ollut suorastaan synti pukeutua tuhkaan ja säkkiin ja verhota itsensä mustiin, synkkiin vaatteisiin.

Lapsen kuolemaa odottaessaan oli hän ehtinyt ajatella jopa niin pitkälle, että oli kysynyt sairaalapastorilta, oliko hautajaispukeutumiseen olemassa joitakin ehdottomia sääntöjä. Saatuaan kuulla, ettei sellaisia ollut, oli Soile päättänyt, että kun vauva sitten haudattaisiin, eivät hautajaisvieraat saisi pukeutua mustiin vaatteisiin.

Tai tietysti saisivat, jos itse ehdottomasti niin halusivat. Mutta Soile ja Mikko toivoivat, että kaikki olisivat pukeutuneet vaaleisiin kesävaatteisiin. Hautaan laskettaisiin pientä lasta. Ei häntä olisi hoidettukaan mustiin pukeutuneena. Ei myöskään tätä viimeistä ja oikeastaan ainoaa palvelusta hänelle tehtäisi synkkiin väreihin sonnustautuneena.

Iltapäivällä alkoi kotimatka. Sairaalaan palattaisiin vielä useita kertoja kesän aikana: ensin vauvan ruumista hakemaan, sitten kuulemaan ruumiinavauksen tulokset ja vielä ainakin kerran, kun Soile tulisi jälkitarkastukseen. Mutta nyt mentiin kotiin.

Siinä autossa hiljaisena istuessaan tunsi Soile, miten tyhjyys oikein vyöryi hänen ylitseen. Syli oli tyhjä. Koskaan ei hän siinä pientä lastaan tuudittelisi. Tulisi ehkä vielä toisia vauvoja, kukapa sen tiesi, mutta eilen kuollut lapsi ei äidin syliä koskaan polkisi. Fyysisesti oli hän nyt ikuisesti poissa.