Se, etten tunnistanut miehen numeroa puhelimen näytöstä, johtui tietenkin siitä, että kun mies oli ilmoittanut lopettavansa soitot, minä nopean toiminnan vankkumattomana kannattajana olin oikopäätä poistanut hänen numeronsa puhelimeni muistista. Mitäpä sitä täysin turhia numeroita muistiin tallentamaan. Säästyisi sekin tila niille numeroille, joilla saattoi olla jotakin potentiaalista käyttöarvoa. Muut joutivat taivaan tuuliin.

Tällä kertaa kyllä tallensin miehen numeron visusti, ja siellä puhelimeni muistissa se on tänäkin päivänä. Siihen ei kovin moni, jos yksikään toinen mies ole kyennyt. Nimittäin siihen, että hänen puhelinnumeronsa on saanut pysyvän muistipaikan puhelimessani.

Se minun on kyllä sanottava, että vähintäänkin kohtuullinen on niiden numeroiden määrä, jotka tuon kohtalon ovat käsittelyssäni kokeneet. Mahtoi taivaan tuulilla olla hauskaa arvuutellessaan, millainen mies tämäkin numeron taakse kätkeytyi, tai mikä mahtoi olla syynä siihen, että tällainenkin numero oli puhelimen muistista poistettu.

Alkutalvi harmaine, synkkine päivineen kului verkalleen eteenpäin. Minä lähdin aamulla työhöni ja palasin sieltä, kun hämärä jo alkoi laskeutua seudun ylle. Yritin saada otetta elämästäni, joka tämän tästä tuntui lipsuvan ja luiskahtavan käsistäni syösten minut taas murheen mustiin syövereihin ja alakuloon alhoon. Näihin synkkiin ja pimeisiin päiviin toivat iloa ja valoa miehen pitkät puhelut.

Joulu lähestyi. Aloin varovasti kysellä mieheltä, missä hän sen mahtoi viettää. Sellaista en suunnitellut, että sen yhdessä viettäisimme, emmehän olleet edes tavanneet kertaakaan vielä. Mutta kun aioin itse tyttäreni kanssa mennä jouluksi synnyinseuduilleni, niin ajattelin, että samalla voisin vaikka pyörähtää miestä tapaamassa. Siitä ei enää pitkä matka olisi miehen asuinpaikalle. Ja joulunpyhinä olisi kyllä aikaa ajella vähän ristiin rastiin Suomenmaata vaikka treffailun merkeissä.

Muuten asuimme niin kaukana toisistamme, ettei kumpaakaan olisi voinut velvoittaa sitä yksinpuolin taittamaan pelkkien treffien merkeissä, kun kuitenkin näytti siltä, ettei tästä suhteesta mitään tämän kummempaa kehittyisi koskaan.  Olin aivan varma, että tässä miehessä olin kohdannut pelkästään ystävän, mutta silti minusta olisi ollut mukava tavata hänet. Silloin olisi ystävyys saanut ikään kuin lihaa luittensa ympärille.