Mutta vielä oli yksi bittiavaruudessa harhaillut ja viimein tarkoitettuun osoitteeseen tiensä löytänyt viesti avaamatta ja lukematta. Lähettäjä oli iloinen yllätys, sillä selkäsairaan oli jo pitkään ollut tarkoitus ottaa tähän yhteyttä. Mutta kuten aikomuksilla tapana on, oli tämäkin siirtynyt hamaan tulevaisuuteen.

Jotta lukija saisi jonkinlaisen käsityksen asiasta, on kerrottava ensin hiukan taustaa. Siihen aikaan, kun selkäsairas oli vielä hyvin innokas aloitteleva deittailija eli noin kaksi vuotta sitten, tutustui hän deittipalstan kautta erääseen mukavaan nuoreen mieheen. Tutustuminen tapahtui blogien kirjoittelun, lukemisen ja kommentoinnin avulla ja siirtyi sitten viestien vaihdon ja puhelinkeskustelujen puolelle.

Tästä suhteesta ei koskaan kehittynyt mitään vähääkään romanttista tapausta saati seikkailua susipoluilla, vaan se oli alusta alkaen pelkkää ystävyyttä. Yhteydenpito tapahtui lähinnä s-postia vaihtamalla, joskus juteltiin puhelimessa ja kerran tavattiinkin. Keskustelut olivat usein hyvinkin syvällisiä ikäerosta huolimatta. Kumpikin kertoili omia asioitaan varsin avoimesti, toinen kommentoi, neuvoi, antoi ohjeita, miten milloinkin.

Mutta elämällä on taipumus kuljetella meitä omilla teillämme niin, että monet tällaiset satunnaiset tuttavuudet pakostakin hiljalleen hiipuvat pois. Näin oli käymässä tällekin tuttavuudelle ilman mitään sen kummallisempaa syytä.

Viime syksynä marraskuussa selkäsairas lähetti nuorelle miehelle tekstiviestin, jossa kyseli, onko tätä enää olemassakaan, kun mitään ei ole kuulunut. Vastaus tuli lähes saman tien. Olemassa oli, mutta monia muutoksia oli elämässä tapahtunut mm. työrintamalla.

Yksityiselämässä ”nuorukainen” seurusteli saman tytön kanssa, josta selkäsairaskin oli ollut tietoinen. Samalla paikkakunnalla oltiin, mutta yhdessä ei asuttu. Kaikki vaikutti olevan hyvin. Selkäsairas sai uuden s-postiosoitteen, jota tietysti ajatteli heti kohta käyttää.

Taas kävi kuitenkin niin, että ajatusta pidemmälle ei hän koskaan päässyt. Usein oli asia mielessä, mutta aina joku, muka tärkeämpi tekeminen sivuutti sen. Nyt oli ystävä muistanut selkäsairasta tekstiviestillä kuukausien kuluttua.  Jännittynein mielin avasi ss viestin. Ei hän osannut mitään yllätyksiä odottaa, ei tosiaankaan. Yllätyksiä oli kuitenkin tulossa. Mutta millaisia… ?