Kesä on tosi mukavaa aikaa ja vielä mukavampaa tietysti on, että on kunnollinen, lämmin kesä. Nyt siitä lämmöstä on saatuki nauttia oikeen olan takaa. Ihan hellevarotuksia on annettu, ja varmaan ne onki ihan paikallaan varsinki riskiryhymille, niin ku lapsille ja vanhoille ja sairaille ihimisille. Muijen, täysjärkisten pitäs ymmärtää ite, millon on liian kuuma ja millon kannattas mennä kuumaa pakoon vaikka sisätiloihin.

Mutta eihän nuokaan varotukset taas kaikille kelepaa. Liikaa holhousta, huuvetaan kurkku suorana, vaikkei varotusten takana ainakaan mun käsittääkseni oo mikään muu ku se, että ihimiset osais varautua kuumuuteen. Ettei lähettäis polttavaan aurinkoon pitkiks ajoiks iliman kunnon suojia ja juomista, ja ettei ainakaan kakaroita ja elukoita vietäs helteeseen läkähtymään.

Ei sen helteen kans kannata leikkiä ja ottaa turhia ja tyhymiä riskejä. Meillä pohojosmaalaisilla ku on tuo nahka niin ohut ja vaalea, että se heleposti kärventyy melekeen huomaamata. Ainakaan ei kannattas olla suorassa auringossa oikeestaan yhtään, ku tuo UV-säteily on ihan vaarallisen voimakasta tällasilla keleillä. Kyllä sitä varijossaki väriä saa pintaasa se, joka sitä tahtoo.

Ja onko se sitte ny niin kaunista olla tummanruskea väriltään, ku oikeasti kumminki on aika vaalea. Minusta ei, mutta se on tietenki jokahisen oma asia, minkäväriseks paahtuneena kahavisa haluaa nauttia. Ei se mulle kuulu.

Suomessa vaan nuo ihosyöpätilastot alakaa olla aika karua luettavaa. Tämmösen uutisen jo vuojelta 2009 mää löysin kuuklettamalla.

(HS 2.6.2009)

Aurinkoinen sää houkutteli auringonpalvojia Aurinkolahden uimarannalle Helsingin Vuosaaressa viime vuoden heinäkuussa.

Monet uskovat, ettei Suomen kesässä tarvita vahvoja suojakertoimia

Ihosyöpien määrä on kasvanut Suomessa rajusti. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (Hyks) mukaan syynä on aiempien vuosien huoleton auringonotto.

Ihosyövistä vaarallisin on melanooma. Syöpärekisterin tilastojen perusteella tapausten ennustetaan lisääntyvän huomattavasti. Melanooma on tärkeä havaita varhain, sillä se kasvaa nopeasti ja lähettää herkästi etäispesäkkeitä.

Yleensä ihosyövät kehittyvät iän karttuessa, mutta melanoomaa on myös nuorilla aikuisilla. Syöpäriski kasvaa, jos iho on palanut toistuvasti lapsena ja nuorena.

"Lasten suojaaminen keskipäivän auringolta on ensiarvoisen tärkeää", lääkärit muistuttavat.

Yli 70-vuotiaista miehistä kolmasosalla ja naisista noin viidenneksellä on okasolusyövän varhainen esiaste. Osa niistä muuttuu vähitellen etäispesäkkeitä lähettäviksi okasolusyöviksi. Tämän syövän ennustetaan lisääntyvät 70 prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Samaan aikaa yleisin ihosyöpä eli tyvisolusyöpätapaukset kaksinkertaistunevat.

Jos ihosyöpä huomataan nopeasti, se voidaan hoitaa polikliinisesti. Usein kasvaimet ilmestyvät kasvoille. Jos hoito viivästyy, se vaikeutuu huomattavasti.

Sitte löyty tämmöstä tietoa tästä osotteesta:

http://www.ihomuistaa.fi/ihon-aurinkovauriot/ihosyopa/?gclid=CN_BxorJgbgCFcF4cAod62YAtw

Ihosyöpä

Suomen syöpärekisterin mukaan ihomelanoomia tilastoitiin Suomessa noin 1200 uutta tapausta vuonna 2010. Ei-melanooma ihosyövistä yksittäisiä tyvisolusyöpäkasvaimia (basaliooma) todetaan 12 000 – 14 000 tapausta vuosittain. Okasolusyöpiä todettiin yli 1400 tapausta vuonna 2010.

Ihosyövän riski suurenee aurinkoaltistuksen ja ihon palamiskertojen myötä. Kenen tahansa iho voi vaurioitua auringossa. Ihosyöpä kehittyy useimmiten alueille, jotka saavat pitkään runsaasti aurinkoa, esimerkiksi päähän tai kaulalle. Ihosyöpää voi kuitenkin esiintyä millä ihoalueella tahansa.

Useimmat tietävät, että ihon luomia kannattaa tarkkailla ja mahdollisia muutoksia on hyvä näyttää lääkärille. Ihosyöpä alkaa kuitenkin useammin muualta kuin luomista. On siis tärkeää tarkkailla ihoa myös muita ihosyöpätyyppejä ennakoivien muutosten varalta.

Kolme tärkeintä ihosyöpätyyppiä ovat seuraavat:

Tyvisolusyöpä

Tyvisolusyöpä (basaliooma, ei-melanoomatyyppinen ihosyöpä) on yleisin ihosyöpätyyppi. Yksittäisiä tyvisolusyöpäkasvaimia todetaan Suomessa vuosittain 12 000 – 14 000 tapausta. Suurin osa näistä on jo aikaisemmin tyvisolusyöpään sairastuneiden potilaiden iholle tulleita uusia kasvaimia. Uusia tapauksia tilastoitiin Suomessa vuonna 2010 yhteensä 8039 kappaletta. Suomen syöpärekisterin arvion mukaan vain noin puolet hoidetuista tyvisolusyöpätapauksista ilmoitetaan rekisteriin. Kyseessä on usein pieni, punoittava tai kiiltävä kyhmy, joka kasvaa hitaasti. Tyvisolusyövät kasvavat yleensä kuukausien tai vuosienkin ajan, ja ne leviävät harvoin muualle elimistöön. Niitä esiintyy useimmiten päässä, kaulassa ja ylävartalolla, mutta niitä voi olla myös muilla ihoalueilla. Tyvisolusyövät ovat yleisempiä iäkkäillä, mutta sitä todetaan jo 20–30-vuotiailla. Suurin riskitekijä on UV-säteilyn koko elinaikana kertynyt määrä.

Okasolusyöpä

Okasolusyöpä (spinosellulaarikarsinooma, ei-melanoomatyyppinen ihosyöpä) on tyvisolusyöpää harvinaisempi, mutta vaarallisempi ihosyöpätyyppi. Suomessa todettiin yli 1400 tapausta vuonna 2010 ja ennusteiden mukaan vuonna 2020 tapausten lukumäärä olisi yli 1700.

Okasolusyöpä kasvaa hitaasti, mutta varhainen toteaminen ja hoito ovat silti erittäin tärkeitä. Okasolusyöpä kehittyy yleensä auringon vaurioittamalle iholle. Se on usein punoittava, paksuuntunut ja hilseilevä läiskä, joka saattaa vuotaa verta tai haavautua. Okasolusyöpä kehittyy viikkojen tai kuukausien kuluessa. Ellei sitä hoideta nopeasti, se saattaa levitä imusolmukkeisiin ja muualle elimistöön. Okasolusyöpää esiintyy eniten päässä, kaulalla, käsissä ja kyynärvarsissa, mutta muutkin ihoalueet ovat mahdollisia. Okasolusyöpää esiintyy harvoin alle 40-vuotiailla, ja se on yleisempi iäkkäillä. Aurinkokeratoosi ja Bowenin tauti ovat okasolusyövän esiasteita.

Ihomelanooma

Melanooma on vaarallisin ihosyöpätyyppi. Se kehittyy yleensä auringon vaurioittamalle iholle. Sitä voi kuitenkin esiintyä myös alueilla, jotka eivät ole saaneet koskaan aurinkoa.

Melanoomat ovat useimmiten litteitä läiskiä tai luomia, joiden väri, muoto ja/tai koko muuttuvat ajan mittaan. Hoitamattomana litteä läiskä voi kasvaa, muuttua epäsäännöllisen muotoiseksi ja tummua. Melanoomaa todetaan eniten iäkkäillä, vaaleaihoisilla aikuisilla, mutta sitä voi esiintyä myös nuorilla aikuisilla ja murrosikäisillä.

Melanooma on kaikissa länsimaissa nopeasti yleistyvä syöpätyyppi. Uusia tapauksia todettiin Suomessa vuonna 2010 noin 1200 tapausta. Melanooma voi saada alkunsa aikaisemmin muuttumattomasta luomesta tai uudesta luomesta. On tärkeää tarkkailla luomia säännöllisesti ja hakeutua lääkäriin, jos luomi muuttuu.

Kuvat julkaistaan uusiseelantilaisen New Zealand Dermatological Society Incorporated -järjestön luvalla. (Julkaistu osoitteessa www.dermnetnz.org)

Ei oo kovin mukavia kuvia katella eikä tekstejä lueskella. Jaa, nyt mää huomasin, ettei ne kuvat tähän kopioitunukaan. No, voin sanoa, että ois teitäki karminu niitä katella. Ja löytyy ne tuolta alakuperäseltä sivulta, jos joku ny välttämätä haluaa ne nähä.

Tää asia on muaki lähellä siks, ku justiin keväällä mun siskolta leikattiin vaaraton luomi, joka sitte patolokin lausunnon mukaan oliki tyvisolusyöpä. Ku mää kerroin tästä asiasta mun lähipiirissä, sainkin kuulla, että yheltä tutulta oli kans leikattu vuosi sitte luomi. Se oli jo melanooma. Niin että ei näijen asioitten kans oo leikkimistä.

Pikkusen tuli synkkä tästä postauksesta aiheeltaan, vaikkei alun perin ollu meininki sellainen. Ihan toisesta asiasta meinasin kirijottaa. Mutta kahtokaas ny, ettei kakarat oo auringossa iliman vaatteita ja muita suojia ja ite nautiskelkaa vaan viileitä juomia aurinkovarijon alla. Tai jos sielläki on liian kuuma, niin tulukaa sisälle viileämpään. Vaikkon kuinka kesä ja helle, niin ei kai ihimisen pakko ehoin tahoin oo ihteään sen takia tappaa, että aurinko kerranki sattuu paistamaan oikeen kunnolla!