Kommentointi jatkui sitten entisten aikojen materiaaleista. AVK arveli, että tekokuidut halvan hintansa vuoksi olisivat olleet niin suosittuja. Itse hän kuitenkin arvosti enemmän luonnonmateriaaleja kuin mitään keinotekoisia sekoituksia.
Jo muisti UPK: kin, millaisiin itse ompelemiinsa asusteisiin oli noilla vuosikymmenillä sonnustautunut. Kauniita olivat olleet, mutta varsin epämiellyttäviä käytössä. Valokuviin oli UPK kuitenkin noissa tamineissa ikuistettu, ja se oli hyvä se. Katoavaa kansanperinnettä, tuumaa nyt Kärpänen hienoinen virne olemattomassa suupielessään.

KHÄ palautteli vielä mieliin muistoja materiaaleista ja väreistä, joita oli ollut joka lähtöön. Sitten puuttui puheeseen yhteisön vanhalady. Hänellä oli omakohtaista kokemusta muun muassa nailonsukkien hinnasta. Jos silmäpako yllätti, saattoi sukkaa parsia vaikka sopivan värisellä hiuksella. VL (vanhalady) luetteli monia tuonaikaisen kosmetiikan tuotemerkkejä, jotka silloin olivat kovasti suosiossa.

Sitten sattui hän mainitsemaan erään julkkiksen. Jo sai taas VRK vettä myllyynsä. Puoliksi ”eksoottista” syntyperää myöten saatiin kuulla, millainen seksisymboli ja miestenlehtien sivuilla poseeraaja kyseinen kaunokainen oli ollut. Ilmeisesti tämä hiukan sensaatiomainen tieto riitti VRK: lle. Kärpästä kuitenkin kiinnosti, perustuiko mainitun henkilön kuuluisuus pelkästään noille avuille. Lehahdus Wikipediaan osoitti, että ”seksisymboli” oli elämänsä aikana tehnyt paljon muutakin, muun muassa toiminut valokuvaajana ja toimittajana Yhdysvalloissa ja tässä työssään tavannut sekä haastatellut monia kuuluisuuksia. Niin että olisi kai tuonkin voinut mainita, sillä muutenhan kaunokaisen, nyt jo manan majoille menneen, henkilökuva jää kovin kapeaksi ja suorastaan harhaanjohtavaksi (Kärpäsen huom!).

Mutta oli VRK: lla muitakin muistoja. Brylcreem oli kova sana senaikaisten hiusrasvojen joukossa, vaikka oli niitä toki muitakin. Myös VRK oli pusertanut tuubista voidetta vastapestyyn kuontaloonsa ja käännellyt ja väännellyt sen sitten laineille tyttöjä hurmatakseen. Se Kärpästä hiukan ihmetyttää, että VRK kertoi tuon hurmaamisen huuteluineen tapahtuneen suorasääristen kylän aidalla istuen. Eikö tuolle nyt olisi romanttisempikin paikka jostain löytynyt? (Kärpäsen huom!).

Aikuiset miehet eivät nuorten miesten kotkotuksia oikein olleet ymmärtäneet, vaan olleet heti tarjoilemassa halvempia kotikonsteja. Sen verran on Kärpänenkin moisia rasvoja nuuhkinut, että ymmärtää kyllä, että muun tehon lisäksi hiusvoiteissa oli tärkeää juuri se tuoksu, jota kai lemuksikin voisi kutsua. Kukapa nyt olisi halunnut lemahtaa voilta, kun toiset haisivat jo metrien päähän Suavelta tai muulta yhtä hienolta, tehdasvalmisteiselta kosmetiikalta.

Kalseista silkkisukista tai oikeastaan tällä kertaa nailonsukista olikin hyvä siirtyä vähän lämpöisempiin asusteisiin. KHÄ saapui kyselemään, muistiko kukaan enää vanhaa kunnon, erään eteläamerikkalaisen sorkkaeläimen nimeä kantavaa aluspaitaa, vai eikö kukaan kehdannut tunnustaa sellaista käyttäneensä. KHÄ tunnusti itse sellaista käyttäneensä/käyttävänsä, vaikkakin ainoastaan silloin, kun muunlaista vuoteenlämmitintä ei ollut saatavilla (Kärpäsen huom!).

Taaskaan eivät toiset ehtineet edes kysymystä kunnolla käsittää, kun UPK jo saapui tietoineen ja kokemuksineen paikalle. Tuttu oli tuo vaatekappale lapsuudesta, perin tuttu, vaikka nimi olikin hiukan toinen, mutta epäilemättä samasta rätistä oli kyse (Kärpäsen huom!). Asusteen värikin muistui vielä mieleen ja kaula-aukon ”erikoisuus” samoin.

VL ehätti sitten kertomaan, miten hänen omat tyttärensä olivat solmuvärjäystekniikalla tehneet näistä aluspaidoista ”päiväpaitoja”, ja hienoja olivat olleet. Nyt virkistyi UPK: kin muisti. Olihan hänkin solmuvärjäystä harrastanut, mutta vähän ikävästi oli päättynyt se episodi, kun ei ollut malttanut tyytyä pelkkään värjäykseen. Siitä hyvästä oli tuohon aikaan ujo UPK saanut kärsiä häpeänpunaa vielä monia monituisia kertoja.

KHÄ ryhtyi tarkistelemaan vuosikymmenten oikeellisuutta. Miten hän muisti, että vasta tuolla myöhemmällä vuosikymmenellä olisivat solmuvärjätyt paidat tulleet muotiin. UPK kuitenkin vanhempana muisti paremmin, koska oli itse värjännyt paitansa juuri vuosikymmenen vaihteessa. KHÄ antoi suosiolla periksi vedoten kukkaiskansan esiinmarssiin, joka rapakon takana oli tapahtunut jo UPK: n mainitsemalla vuosikymmenellä. Mutta joka tapauksessa oli tuntunut hienolta saada kuulla isomman tytön suusta pukeutuneensa oikein muotivetimiin, kun värjätty paita päällään navetan nurkilla variksensaappaat laihoissa kintuissaan (Kärpäsen huom!) pasteerasi.