Näin lomalla on aikaa monenlaiseen puuhasteluun. Koska kuitenkin nykyisin pidän periaatteenani sitä, että maailmasta ei työ lopu, vaikka minä sitä tekisin niska limassa aamusta iltaan hamaan hautaan asti, olenkin pääsääntöisesti keskittynyt juuri tuohon puuhastelupuoleen jättäen kaikenlaisen ikävän työn ajattelemisen, saati tekemisen niille, joita se enemmän kiinnostaa. Tietysti myös tällaisessa yhden hengen taloudessa on asioita, jotka on pakko tehdä. Mutta niistäkin pyrin selviytymään kevyellä otteella ajatuksenani se, että elämä on rajallinen, ja palon henkiseen puoleen on saatava loistaa kirkkaammin kuin palon maalliseen, jokapäiväiseen, muka välttämättömään.

Viime päivinä olen keskittynyt erityisesti lukemaan muitten ihmisten blogeja. Se onkin ollut valaisevaa ja mielenkiintoista ajankulua. Siitä innostuneena sain ajatuksen kirjoittaa blogeista blogissani! Haa, miten suurenmoinen ja ainutlaatuinen oivallus! kuulen jo muutamien kaikkeen kriittisesti  suhtautuvien kommentit. Mutta tuollaisten lausahdusten annan valua yltäni pois kuin veden hanhen selästä ja käyn omine ajatuksineni ja mielipiteineni aiheen kimppuun.

Blogikirjoitteluni sai alkunsa päivälleen kaksi vuotta sitten, kun e-kontakti –nimisellä deittisivustolla tarjoutui mahdollisuus oman blogin pitoon. Tällaisen mahdollisuuden tarjoaminen oli sivuston ylläpitäjän ”kädenojennus” deittailijoille. Blogia kirjoittamalla saattoi nimittäin tuoda omaa persoonaansa esille paremmin kuin pelkän profiilitekstin avulla. No, e-kontaktin blogipalstalle kävi sitten niin kuin kävi. Alkuun hätääntyneet blogistit, minä muiden muassa, yrittivät saada sitä takaisin vetoamalla ties mihin, mutta mikäpä siinä auttoi. Poissa oli ja pysyi, ei auttanut potkia tutkainta vastaan. Nyt kun tapahtuneesta on kulunut kohta vuosi, olen omalta osaltani pelkästään tyytyväinen, että blogi lopetettiin. Muuten varmaan roikkuisin vieläkin sivustolla omaa blogiani päivitellen ja deittisivustolle siitä hyvästä mukavia rahasummia maksaen.

Mutta ansaitsee e-kontakti kiitoksiakin. Ilman sitä ja sen blogia en luultavasti koskaan olisi alkanut kirjoitella tässä mitassa kuin nyt teen. Jo silloin aikoinaan tuntui blogisivu olevan deittailun parasta antia. Nyt on oman blogin päivittäminen muita kanavia käyttäen entistä tärkeämpää. Enää ei ole tarvetta yrittää kirjoittamalla tehdä vaikutusta vastakkaiseen sukupuoleen. Jos siinä nyt kuitenkin sivutuotteena onnistuu, ei se liene hallana päälaella. Ja jo aikoinaan oli kirjoitteluni joka tapauksessa enemmän pohtimista, kerrontaa, tunnelmia ja tuntemuksia kuin varsinaista ”miesten iskemistä”, joskin saattoihan sitäkin kirjoitusten sekaan piilottaa.

Mutta palataan varsinaiseen asiaan eli erilaisiin blogeihin, joita lähiaikoina olen selaillut. Wikipedia määrittelee blogin näin: Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogissa on mahdollista julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Tiedon esityksessä blogeille tunnusomaista muihin www-sivuihin verrattuna on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus. Muita tunnusomaisia piirteitä blogeille on kommentointimahdollisuus, kirjoitusten pysyvät verkko-osoitteet (engl. permalinks) ja RSS- tai Atom-syötteet, joiden avulla voidaan helposti ohjelmallisesti seurata ja levittää blogin sisältöä.

Mikään yksittäinen piirre ei ole vaadittu tai tee blogista blogia, mutta mitä useampi niistä toteutuu sen "blogimaisempi" se on.

Sana blogi on laina englannin kielestä, jossa se on typistymä sanasta weblog. Blogi alkaa olla vakiintunut nimitys tällaisille sivustoille; muita käytössä olevia nimiä ovat weblogi, loki, verkkopäiväkirja ja nettipäiväkirja, vaikkakin kaksi viimeistä sopivat paremmin nimeksi vain sille blogien alalajille, jossa kirjoittaja kirjoittaa päivittäin omasta elämästään.”

Jotenkin minulla on sellainen käsitys, että tuskin yksikään blogisti on bloginpitoa aloittaessaan käynyt ensin Wikipediasta tutkimassa, millainen blogin ”pitäisi” olla. Eri sivustojen ylläpitäjät eivät myöskään anna mitään kahlehtivia ohjeita ja sääntöjä. Jokainen saa tehdä omasta blogistaan juuri sen näköisen kuin haluaa. Aihepiirit ovat täysin vapaasti valittavissa, joskin tietyt aiheet näyttäisivät olevan kovasti suosiossa.

Käydään taas katsomassa, miten Wikipedia meitä opettaa: Blogikirja ovat kirjamuotoon toimitettuja blogisisältöjä. Tunnettuja blogikirjoja on muun muassa Turcker Maxin känniblogiin perustuva I Hope They Serve Beer in Hell ja toisen Irakin sodan jälkeisestä elämästä kertova Baghdad Burning. Suomessa kirjoiksi päätyneitä blogeja ovat ainakin Selibaattipäiväkirjat ja Hollannin muistikirja sekä Tuomas Kilven alusta lähtien kirjaksi tähdännyt blogikirja-projekti, jonka tulos julkaistiin Blogit ja blogaaminen -tietokirjana.

Kirjablogi on kirjoihin ja kirjallisuuteen keskittyvä blogi. Kirjablogeja pitävät yksityiset lukemista harrastavat henkilöt tai kirja-alan eri toimijat, kuten esimerkiksi kustantamo, julkaisija tai kirjakauppa, joiden edustajana bloginpitäjä voi toimia.

Käsityöblogi on yleensä omistettu blogin pitäjän omille käsityöprojekteille, kuten neulomiselle, korujen tekemiselle tai ompelemiselle.

Linkkiblogi (linkblog) on historiallisesti varhaisin blogimuoto. Linkkiblogin yksittäinen merkintä koostuu lähinnä kirjoittajan huomioilla varustetusta linkistä.

Löydösblogi (tumblelog) on linkkiblogia laajempi blogi, johon kirjoittaja kerää netistä löytämiään linkkejä, kuvia, videoita tai muuta sisältöä.[2]

Mikroblogi on blogi, jonka merkinnät ovat lyhyitä, tavallisesti korkeintaan 140 merkin mittaisia. Niitä käytetään yleensä tilannetietojen ilmoittamiseen; käyttäjä voi kertoa lyhyesti mitä tekee tai ajattelee. Sivustoille tunnusomaista on myös mahdollisuus seurata omalta sivultaan haluamiensa käyttäjien päivityksiä. Mikroblogit on yleensä suunniteltu niin, että niitä voidaan päivittää erityisillä asiakasohjelmilla, pikaviestiohjelmilla, sähköpostitse ja tekstiviestien kautta, jolloin käyttäjä voi päivittää tilannetietoja missä vain. Twitter on kansainvälisesti käyttäjämäärältään selvästi suurin mikroblogipalvelu, jonka pääkilpailijoina voidaan mainita Plurk ja Jaiku. Eräitä muita mikroblogisivustoja ovat yritysmaailmaan keskittyvä Yammer ja vapaata StatusNet-ohjelmistoa käyttävä Identi.ca. Alun perin suomalaisen, mutta nykyään Googlen omistuksessa olevan Jaikun lisäksi suomalaisia mikroblogipalveluita ovat Miggi ja Qaiku. Myös monet muut sivustot, jotka eivät varsinaisesti ole mikroblogipalveluja (kuten MySpace ja Facebook) sisältävät myös mikroblogien tyyppisiä ominaisuuksia. Maaliskuussa 2009 Facebook muutti etusivun käyttöliittymäänsä huomattavasti mikroblogisivustoja enemmän muistuttavaksi.

Muotiblogi on suosittu blogityyppi, jossa blogin sisältöön kuuluu muotimaailman ilmiöiden esittely ja usein myös blogin pitäjän oman pukeutusmistyylin esittely asukuvineen.

Ruokablogi esittelee esimerkiksi kirjoittajan omia ruuanlaitto- tai leivontakokemuksia. Usein blogeissa on myös runsaasti kuvia. Ruokablogit ovat Suomessa varsin suosittuja.

Sarjakuvablogi on päiväkirja sarjakuvamuodossa.[3] Blogin ja verkkosarjakuvan risteytykseen ei kirjoitella, vaan sanottava ilmaistaan sarjakuvamuodossa. Tyyli on usein nopeaa ja ilmeikästä, toisinaan viimeistellympää.[4] Aiheet dokumentoivat enimmäkseen tekijän elämää ja välittävät tuntemuksia.[5] Suomalaisia sarjakuvablogeja on esimerkiksi Milla Paloniemellä ja Ville Rannalla. 200 suomalaista sarjakuvablogia yhteen kokoava palvelu sarjakuvablogit.com palkittiin Kemin Sarjakuvapäivillä Lehti-Lempi-palkinnolla keväällä 2009.

Uutisblogi välittää ja kommentoi uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia.

Valokuvablogi (photoblog) on blogi, jonka sisältönä ovat valokuvat ja niihin liittyvät kommentit.

Videoblogi (video blog, vlog) on blogi, jonka sisältönä on videokuvaa. Esimerkiksi YouTube mahdollistaa videoblogin pitämisen joko käyttäjän itsensä tai muiden lähettämien videoiden pohjalta.”

Siinäpä sitä aihepiirejä tyyliin jokaiselle jotakin. Muutaman päivän vankan kokemuksen pohjalta uskallan väittää, että erilaiset käsityö- ja askartelublogit ovat kaikkein suosituin aihepiiri. Niitä löytyy runsaasti ja ainakin minua yllätti se, että niillä oli niin paljon kävijöitä ja kommentoijia. Tässäkin saattaa toki päteä vanha totuus, että kun sinä käyt minulla ja kehut minua, niin sitten minä käyn sinulla ja kehun sinua. Oli miten oli, paljon oli kävijöitä ja kommentteja ja sivutkin yleensä varsin mukavia katsella ja selata.

Muita suosittuja aiheita näyttäisivät olevan erilaiset leivonta-, keräily- ja harrastusblogit. Kovin moneen muotiblogiin en törmännyt, vaikka ne juuri taitavat yleisesti ottaen olla suosituimpia. Lisäksi löytyi runosivuja, oman elämän ja maailman menon pohdintaa, ajankohtaisia aiheita, sarjakuvia ja nukkekotien sisustamista koskevia blogeja. Saattoi joukossa olla vielä joitakin sellaisia, joita en nyt tässä muista, mutta vähättelytarkoituksessa en niitä ole jättänyt mainitsematta.

Niin että kyllä suomalaisetkin kirjoittaa osaavat ja paljon muuta sen lisäksi. Onkin hyvä, että bloginpidolle ei aseteta tarkkoja kriteereitä. Näin voi jokainen halukas saada itseään ja osaamistaan esille niillä keinoilla, jotka kokee omimmikseen.

Mutta nyt varmaan on jo useita uusia päivityksiä ehtinyt ilmestyä luettavaksi. Täytynee tästä siirtyä niiden pariin. Mukavaa päivän jatkoa kaikille blogimaailmassa viihtyville!