Kohdassa kaksi sai kärpänen taas VK:lta virtuaalisesti karvaisen päänsä silityksiä. Siihen käsitykseen oli VK tullut, ettei kärpänen muutellut kenenkään sanomisia, kuten lettuliisa juuri hiukan aiemmin oli vihjaissut. Tässä asiassa VK on kyllä täysin oikeassa. Mitä järkeä siinä ensinnäkin olisi ollut, ja toisekseen kyllä sen verran pitäisi jokaisen omaa äidinkieltään osata, että ymmärtää, kun puhutaan samasta asiasta, vaikka hiukan toisin sanoin. Ne ovat niitä synonyymeja, ne!

Ja vielä kolmaskin näkökohta tähän. Ketä olisi kiinnostanut lukea ainuttakaan postausta, jos kärpänen olisi kommentoijien sanomiset sanasta sanaan sellaisinaan blogiinsa kopioinut. Kärpäsen kirjoitusten mielenkiintohan perustui juuri siihen, että sama asia kerrottiin eri sanoin, uutta näkökulmaa käyttäen kärpäsperspektiivistä. Tosiasioita ei kärpänen koskaan muutellut, vaan oli hyvinkin tarkka siitä, että yksityiskohdat täsmäsivät. Joskus se kyllä hiukan veriä kiehuttaakseen heitti kärpäshuulta, joka saattoi toisinaan korventaa joittenkin sisuskaluja oikein tosissaan.

Kärpäsen tiukkaa pitäytymistä tosiasioissa piti VK yhtenä sen vahvuuksista. Samaa ei voinut sanoa eräästä toisesta paikasta, jossa kaikki hiukankin vastakarvainen kirjoittelu haluttiin muuttaa ”yleisesti hyväksyttyyn muotoon” ja mieluummin poistaa kokonaan. Oikein ohjeetkin oli laadittu siitä, miten se oikeaoppisesti tehdään. Tuokin paikka oli kyllä henkisesti vahvistunut sen jälkeen, kun kärpänen oli aloittanut lentelynsä sen katossa kärpäslätkien huitaisuja parhaansa mukaan väistellen. Mutta aina tämän tästä nosti loukkaantuminen ja yleisiksikin tarkoitettujen asioiden käsittäminen kovin henkilökohtaisesti päätään, ja silloin taas joku älähti.

Kohdan kolme oli VK taas ilmeisesti kirjoittanut enemmän tai vähemmän hepreanopintojensa lomassa, sillä niin vaikeasti käsitettävä sen asiasisältö oli. Kohta alkoi taas sen pohtimisella, ketkä kenenkin käsityksen mukaan tuohon nimeltä mainitsemattomaan yhteisöön kuuluivat. Mutta se ei kuitenkaan tällä erää ollut pääasia, vaan sellaiseksi muodostui, että se, joka uskalsi asian tuoda julki, sai kaikkien kiukunmulkaisut päälleen.

Nyt kärpänen omassa blogissaan ja omassa postauksessaan ottaa oikeudekseen yrittää kääntää tuota hepreankielistä lausuntoa selkokielelle. Kärpänen käsitti asiasisällön näin. VK oli sitä mieltä, että jos joku, vaikkapa kärpänen, oli jostakin asiasta kovasti eri mieltä kuin valtavirta, ja vielä toi sen kovin selkeästi, jopa kärkkäästi esille, itse asia unohtui nopeasti ja tulilinjalle joutuikin se, joka asian oli puheeksi ottanut.

Jos tämä käsitys on oikea, on kärpänen VK:n kanssa kyllä täysin samaa mieltä. Se itse on saanut tuon asian kokea monta monituista kertaa. Kun se viattomana, suuria verkkosilmiään pyöritellen on lennellyt ympäriinsä havaintoja tehden ja niistä sitten oman näkemyksensä raportoiden, on se äkkiä saanut kuullakin olevansa ilkeä ja inhottava pörisijä, joka nauttii saadessaan pahoittaa toisten, kilttien ja sopuisien ihmisten mieliä. Omaa elämää sillä ei ole, joten surkean elämänsä sisältö on sen saatava toisia nälvimällä ja halveksimalla.

Tämänsisältöisiä kommentteja ovat kärpäsen postaukset pullollaan. Harvassa on puoltavia lausuntoja, mutta täytyy kyllä sanoa, että jos kärpänen puoltoäänien toivossa olisi postauksiaan kirjoitellut, olisi se lopettanut jo ajat sitten. Niin että antaa tulla vaan! Jos joku saa rauhan sielulleen kärpästä ja sen virtuaalikynää moittimalla, niin olkoonpa hyvä vain! Ei se kärpäseltä poissa ole.

Eivätkä tuollaiset vihaiset, ilkeät, suorastaan ala-arvoiset kannanotot myöskään tee kärpästä yhtään sen huonommaksi kuin muitakaan. Nehän ovat vain tietämättömien ja katkerien mielensä pahoittajien keinoja yrittää kirkastaa omaa kruunuaan. Kärpäsellä riittää kyllä puuhaa omassa kruununtyngässään, joten mitäpä se muitten kruunujen kirkkaudesta huolehtimaan.

Mutta palataan taas VK:n hepreankieliseen lausuntoon. Kohdassa neljä esitettiin lettuliisalle kysymys. Oliko lettuliisa siis sitä mieltä, että hänen henkilökohtaiset mieltymyksensä josta kusta henkilöstä ratkaisivat, hyväksyttiinkö ko. henkilö tiettyihin piireihin nyt tai ei koskaan? Ja jos hyväksyttiin, niin millaisin valtuuksin?

Myös viitoskohta oli epätietoisen vaan ei epätoivoisen kyselyä lettuliisan perimmäisistä tarkoituksista. Kommentissaan oli lettu maininnut itse tietävänsä mikä on ja niin ollen jättävänsä toisten mm. VK:n arviot hänestä omaan arvoonsa. Se letulle sallittakoon, mutta salliko myös lettu toisille saman, minkä omaksi oikeudekseen ilmoitti? VK:n kysymyksestä saattoi päätellä, ettei hän ollut siitä niinkään varma.

Loput kohdat olivat melkein kaikki yhden lauseen lausahduksia, jotka olisi hyvin voinut niputtaa saman numeron alle. Ensimmäisessä mainittiin, ettei kärpänen, muista puheista huolimatta, korottanut ja korostanut itseään sen enempää kuin toisetkaan. Mitä taas irvailuun tuli, josta siitäkin kärpästä jatkuvasti syytettiin (kärpäsen huom!), niin oliko se letun mielestä kyllä sallittua, mutta vain harvoille ja valituille? Kuuluiko se etuoikeutena jollekin ryhmälle, jonka katsottiin kuin Isä Jumalalta (kärpäsen huom!) ikään saaneen lupa jatkuvaan toisten sanomisten ja tekemisten pilkkaamiseen ilman, että kukaan korvaansa asian suhteen lotkautti. Tarpeen tullen oli VK:lla esittää vaikka nimilista näistä parjaajista, mutta jääköön toiseen kertaan. (Viisas päätös, sanoo kärpänen, oltiinhan sentään aivan sivullisen kirjoittajan blogissa.)

Vielä ihmetteli VK, kuinka porukalla, jolla oli vaikeuksia pärjätä keskenäänkin, oli pokkaa tulla arvostelemaan muita heidän pärjäämättömyydestään. Ketä ”muilla” tässä yhteydessä tarkoitettiin, jäi ainakin kärpäselle epäselväksi, mutta tuskinpa se mikään elämää isompi juttu kuitenkaan on.

Lopuksi sentään löytyi sen verran yksimielisyyttä letun kanssa, että myös VK katsoi kärpäsen jo tarpeeksi ryöpyttäneen pikkuyhteisön jäseniä. Eikö olisi aika jo kärpäsenkin lopetella pörinöitään, kun puntit nyt näyttivät olevan koko lailla tasan.

Tässä kohtaa huomauttaa kärpänen, ettei se koskaan ole aloittanut tai lopettanut kirjoitteluaan sen mukaan, millaisia toiveita sen tekemisistä on esitetty. Sillähän on aivot, vaikkakin aika pienet, ja se osaa myös käyttää niitä. Sillä on myös oma tahto ja rohkeutta ottaa esille vaikeitakin asioita. Lisäksi sillä on jokin kummallinen päähänpinttymä, jota myös asioitten loppuun saattamiseksi kutsutaan.

Ja kauniiksi tai vähemmän kauniiksi lopuksi vielä tämä asia, jota useamman kerran on tullut muistuteltua. Niin kummallista kuin se onkin, on kärpäsen tekstien lukeminen ja kommentoiminen kaikille täysin vapaaehtoista!