Liisa ja Pekka ovat keski-ikäisiä, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa noin viisikymmenvuotiaita ihmisiä. Molemmat ovat eronneet, ja erosta paremmin tai huonommin toivottuaan ovat alkaneet katsella ympärilleen sillä silmällä, josko vielä elämänkumppani loppuelämäksi löytyisi.

Eron alkuhuumassa kokeili kumpikin monenlaisia konsteja seuraa ja kukaties uuden kumppaninkin löytääkseen. Liisa löysi työpaikalta lohduttajan, naimisissa olevan miehen, joka auttoi hänet pahimman yksinäisyyden ja kelpaamattomuuden tunteen yli. Pekka taas otti yhteyttä nuoruuden rakastettuun, joka myös oli naimisissa, ja hänen kanssaan Pekka eli keskenjääneen rakkauden loppuun. Niin hän ainakin kuvitteli.

Molempien suhteet olivat kiihkeää, huumaavaa, kaiken alleen peittävää intohimoa, joka aikansa roihuttuaan lopahti omaan mahdottomuuteensa. Kuitenkin kumpainenkin sai omasta suhteestaan uutta uskoa tulevaan, koki olevansa Liisa kaunis ja haluttava nainen ja Pekka komea ja viriili mies, ja ennen kaikkea he olivat rakastettujensa hyväksymiä ja arvostamia ainakin niin kauan kuin suhteet kestivät. Kun ne sitten aikanaan loppuivat, olivat tunteet jo puolin ja toisin melkoisesti viilenneet, eikä siinä koviakaan sanoja säästelty, kun hyvästejä heitettiin.

Seuraavaksi kokeiltiin ravintoloiden ja baarien mahdollisuuksia ja antia. Olivathan ne ainakin nuoruudessa auttaneet kovastikin kumppanin etsinnässä, jopa niin, että sekä Liisa että Pekka olivat oman aviopuolisonsa ravintolassa vietetyn illan yhteydessä löytäneet. Mutta nyt oli tarinamme henkilöillä ikää jo reilummin, koko ravintolakulttuuri muuttunut aivan toisenlaiseksi eikä nykymeno enää tuntunut vastaavan niitä odotuksia, joita Liisa ja Pekka sille asettivat.

Muutaman lähes katastrofaalisen ravintolaillan jälkeen herätessään oudoissa, epämääräisissä kerrostaloasunnoissa tuiki tuntemattomien, jo paremmat päivänsä nähneiden seuralaisten vierestä, päätti Pekka jättää ravintolat sikseen ja keskittyä etsintöihin toisenlaisissa ympäristöissä. Samansuuntaisia kokemuksia oli Liisallakin, joten edes itsekunnioituksensa rippeet säilyttääkseen sanoi hänkin hyvästit ravintolailloille ja suuntasi katseensa toisaalle.

Se oli merkittävä päätös molempien elämässä, sillä päätöksen seurauksena Liisan ja Pekan tiet kohtasivat. Miten se tapahtui, ja mitä sitten seurasi, siitä kertoo tämä tarina.